Kurssikerta 1

Ensimmäisellä kurssikerralla tutustuimme MapInfo -paikkatieto-ohjelmaan ja sen perustoimintoihin. Tarkoituksena oli tuottaa koropleettikartta vapaavalintaisesta aiheesta Suomesta vuoden 2011 kuntajaolla ja itse pitkän tuuminnan jälkeen päätin valita työssäkäyvien osuuden. Työssäkäyvien henkilöiden osuus on laskettu vuoden 2010 tietojen perusteella 18-74 vuotiaista (Työssäkäyntitilasto 2010). Koropleettikartalla voi esittää vain suhteellisia arvoja ja paikkatieto-ohjelman tietokantaan tallennetuista suhteellisista arvoista tämä oli heti mielenkiintoinen. Kuvassa 2 on suhteellisesta aineistosta Illuminations -java-työkalulla luotu histogrammi, joka  on normaalijakauman, eli niin sanotun Gaussin käyrän muotoinen, joten luokittelin aineiston keskihajonnan mukaan viiteen luokkaan. Valmis MapInfolla tuotettu koropleettikartta ja luokkien arvot näkyvät kuvassa 1. Huomasin ja yllätyin MapInfon olevan varsin monipuolinen paikkatieto-ohjelmisto ja odotankin innolla ArcGISin kimppuun pääsemistä tulevissa opinnoissa. Lisäksi jälleen kerran sain huomata eri luokittelumenetelmien vaikutukset koropleettikarttaan ja kuinka helposti henkilö, joka ei osaa laatia aineiston pohjalta oikeanlaista karttaa voi tuottaa tutkimastaan aiheestaan erittäin vääristävän mielikuvan itselleen ja muille kartanlukijoille. Kanssaopiskelijani esittää asian myös varsin hyvin “Kartan laatijalla on suuri vastuu, jonka huomasin sopivaa luokittelumenetelmiä tarkastellessani, sillä väärillä värivalinnoilla tai luokitteluilla lukijalle voidaan helposti antaa vääristelty kuva totuudesta.” (Haverinen 2013)

Kartalla näkyy, että työssäkäyvien osuus asukkaista on korkein suurien kaupunkien kunnassa ja matalin kunnissa, joissa ei ole suuria kaupunkeja tai kasvukeskuksia. Lisäksi korkeimmat arvot ovat keskittyneet rannikkoseudulle, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Korkeaan työssäkäyvien osuuteen liittyy pitkälti se, että niissä on monipuolisimmat palvelut ja mahdollisuudet kasvuun, jotka houkuttelevat varsinkin nuoria työ- ja opiskeluikäisiä heikompien mahdollisuuksien kunnista. Tämä muuttoliike samalla laskee heikompien kuntien työssäkäyvien osuutta, sillä niistä työikäisiä muuttaa pois ja jäljelle jää suhteellisesti enemmän eläkeläisiä ja lapsia. Tämä tapahtuma kurjistaa entisestään heikkojen kuntien asemaa, sillä asiakkaat ja työikäiset kaikkoavat alueelta, jonka jälkeen palvelut ja työpaikat kaikkoavat alueelta, joka johtaa voimistuvaan poismuuttoon ja palvelujen lopettamiseen, niin sanottuun kumulatiiviseen taantumaan. Korkeimpien arvojen kunnissa on talous on yleisesti nousujohteista, koulutusmahdollisuudet monipuolisia ja palvelut kattavia, jotka ovat suuria muuttomagneetteja työn ja opiskelun perässä muuttaville. Lisäksi on melko luonnollista, että suuremmissa keskuksissa on laajemmat työmarkkinat, jotka puolestaan antavat suuremmalle osuudelle väestöstä työpaikan. Kartasta ei kuitenkaan voi päätellä monta töissäkävijää ja työtöntä kullakin alueella on. Joissakin pienen asukasmäärän kunnissa suurehko suhteellinen ero voi tulla muutamasta sadasta ihmisestä. Eikä aiheen rajauksessa eroteta eläkeläisiä, työkyvyttömyyseläkeläisiä, työttömiä työnhakijoita tai opiskelijoita. Selkeämmän kuvan aiheesta saisi jos tarkasteltavana olisi kuvan 1 kartan lisäksi esimerkiksi vastaavat kartat eläkeläisten, opiskelijoiden ja työttömien osuuksista samalla kuntajaolla. Mielenkiintoista olisi myös nähdä kartat suurimmista muuttotappiokunnista ja verrata sitä työssäkävijöiden osuuksiin.

Kartta on mielestäni visuaalisesti onnistunut ja luettavuudeltaan kohtalaisen hyvä. Väritys on varsin hyvä, sillä vain yhtä väriä, vihreää, ja sen sävyjä on käytetty, jolloin muun muassa värisokeat voivat saada kartasta tarkan kuvan. Toisaalta lukijat, jotka eivät tunne Suomen karttaa, eivät saa kartasta varmaankaan hirveästi irti. Kartasta puuttuu nimistö ja indeksikartta, josta kävisi ilmi, että Suomi kuuluu Pohjois-Eurooppaan. Välttämättä edes kaikki suomalaiset eivät pysty päättelemään työssäkävijöiden suurten osuuden johtuvan alueella sijaitsevasta suurehkosta kaupungista tai keskuksesta.

Lähteet

Haverinen, S. (2013) Korkeasti kouluttautuneen väestön keskittyminen suuriin kaupunkeihin, Löytöretki kartografian maailmaan -blogi. Viitattu 28.01.2013 <https://blogs.helsinki.fi/samuelha/>

Illuminations (2013) National Council of Teachers of Mathematics. 17.01.2013 <http://illuminations.nctm.org/ActivityDetail.aspx?ID=78>

Kunnat 2011 (2011) MapInfo-aineisto, Tilastokeskus, Helsinki

Työssäkäyntitilasto 2010 (2010) Tilastokeskus, Helsinki