Geoinformatiikan menetelmät 1, kolmas kurssikerta, 2.2.2021
Kolmannella kurssikerralla tutustuimme tarkemmin toisten tietolähteiden liittämiseen jo olemassa oleviin tietoihin ja erilaisten laskutoimituksien tekemiseen niiden välillä. Harjoituksena käytimme tietokantoja ja karttaa Afrikasta, joiden avulla tutkimme mahdollisia yhteyksiä internetin saatavuuden, timanttikaivosten, öljyn ja eri valtioissa esiintyvien konfliktien välillä. Vaikka käyttämästämme harjoitusaineistosta ei ehkä voikaan luoda minkäänlaisia todellisia johtopäätöksiä, oli tehtävä itsessään varsin mielenkiintoinen. Se myös osoitti hyvin, miten paikkatietoaineistoa voisi käyttää erilaisten tulkintojen tekemiseen todellisessa tutkimusyhteydessä.
Kuva 1. Kartta Afrikasta, jossa eri väriset pisteet esittävät konflikteja, öljykenttiä ja timanttikaivoksia.
Tämän viikon itsenäinen tehtävä aloitettiin jälleen heti jo luennon aikana. Työskentely yhdisteli kaikkea aiemmilla luennoilla oppimaamme ja uutta käsittelemäämme tietolähteiden välistä laskentaa. Tehtävänämme oli luoda kartta ja diagrammi, jotka kertovat Suomen jokien tulvaindekseistä ja alueiden järvisyydestä. Laskimme esimerkiksi tulvaindeksit itse käyttämällä aiemmin Afrikan tietojen kanssa oppimaamme. Koin joitain helposti korjattavia ongelmia QGIS-ohjelman kieliasetusten kanssa, mutta ne selvisivät varsin nopeasti, kun luennolla avun pyytäminen oli helppoa. Päätin niiden takia kuitenkin tehdä tehtävän niin, että saisin sen tehtyä oikein loppuun asti sen sijaan että yrittäisin harjoitella esimerkiksi järvisyysprosentin laskemista itse, vaikka meillä olisikin ollut siihen mahdollisuus.
Vaikein osio kartan teossa olikin luennon loputtua itsenäiseksi tehtäväksi jäänyt histogrammin luominen meille annetun järvisyysprosentin pohjalta – itse tiedon käsittely oli helppoa, mutta huomasin liian myöhään tietojeni olleen väärässä muodossa, mikä oli asettanut minulle paljon aisoja rattaisiin. Sain lopulta ongelmani kuitenkin selvitettyä ja sain luotua kartan, joka on esillä kuvassa 2. Hankaluuteni kuitenkin osoittivat, että joskus on hyvä antaa itselleen mahdollisuus lähestyä tehtäviä myös yksinkertaisemmasta näkökulmasta.
Kuva 2. Kartta Suomen tulvaindekseistä ja järvisyysprosenteista.
Luomastani kuvan 2 kartasta selviää eri Suomen alueiden tulvaindeksi ja järvisyysprosentti. Kartta antaa selkeän kuvan siitä, että tulva-alueet ovat keskittyneet Suomessa erityisesti maan rannikoille – koko sisämaa on niin vähäisen tulvaindeksin aluetta, että sen esittäminen muulla kuin valkealla värillä oli lähes mahdotonta, vaikka yritinkin lisätä luokkien lukumäärää. Lisäksi kartasta käy ilmi eräs huomioon otettava piirre: järvisyydellä ja tulvaindeksillä tuntuu olevan jonkinlainen yhteys. Korkean järvisyysprosentin alueilla, kuten järvi-Suomessa tulvaindeksi on matala ja asia on vastaava myös toisin päin. Toki taustalla voi olla muita tekijöitä, kuten rannikkoalueiden alavuus, mutta saamaamme tietoa voisi käyttää tutkimuksen pohjana.
En ole täysin tyytyväinen luomaani karttaan, sillä se vaikuttaa jo ensisilmäykseltäkin hiukan epäselvältä. Henkilölle, joka ei ole tottunut karttojen lukemiseen, se voi olla jopa vaikeaselkoinen ja jokseenkin hämmentävä. Tätä olisin voinut ehkä helpottaa käyttämällä suurempaa värivaihtelua esimerkiksi tulvaindeksin esittämisessä. Alun perin olisin halunnut esittää eri alueiden järvisyyden luvut itse pylväissä, mutta en saanut niitä esitettyä siististi edes löytämiäni ohjeita seuraten. Päädyin siis kuvaamaan lukuja ainoastaan legendassa, mutta kartta on näin hiukan epäselvempi kuin ideaalitilanteessa.
Lopuksi luin jälleen muiden kurssin osallistujien tekstejä luennosta. Erityistä huomiota kiinnitin siihen, etten tainnut olla ainoa, joka joutui koetukselle järvisyyden ilmoittamisen kanssa. Oli kiinnostavaa nähdä, miten muut opiskelijat olivat selvinneet ongelman ratkaisusta. Pidin erityisesti Ida Adlerin ratkaisusta, joka oli ilmoittaa järvisyysprosentit numeroilla – ratkaisu olisi varmasti hyödyttänyt myös omaa karttaani. Ensi kerralla selvitän, miten tämän tekeminen olisi siis mahdollista. Myös Lotta Mattilan ympyröinä ilmoittaminen toimi mielestäni hyvin, sillä jokapäiväiselle lukijalle ympyrä ehkä muistuttaa enemmän järven muodosta, kuin pylväs.
Lähteet:
https://blogs.helsinki.fi/adlerida/2021/02/05/pylvaat-eivat-ole-puolellani/, luettu 8.2.2021
https://blogs.helsinki.fi/lottmatt/2021/02/02/kolmas-luentokerta/, luettu 8.2.2021