Geoinformatiikan menetelmät 1, seitsemäs kurssikerta, 2.3.2021
Seitsemäs kurssikerta oli meille viimeinen ja siis myös haasteellisin luentokerta tällä kurssilla. Tehtävänämme oli itse löytää toimivaa aineistoa jostakin itseämme kiinnostavasta aiheesta ja tehdä sen pohjalta karttoja. Meillä oli useita tehtävävaihtoehtoja, jota lähinnä ohjasivat aineiston valintaan. Päätin tehdä tehtävän yksi, jossa tuli tehdä kartta tai karttasarja, joka kuvaa kahta tai useampaa muuttujaa, sillä se tuntui minulle itselleni sopivimmalta. Tehtävä sai minut yhdistelemään kaikkea oppimaani QGIS-ohjelmiston käytöstä, mutta se kuitenkin vaati myös keskittymistä tiedonhakuun ja keruuseen, mitä emme olleet vielä harjoitelleet paljon. Olin onnekas, sillä olen tottunut hakutyökalujen käyttäjä, mutta kohtasin silti hankaluuksia ja päädyin haastamaan itseäni useaan otteeseen.
Pidin itse juuri aineiston keruuta kuitenkin ehkä hankalimpana osana tehtävää – valitsemastani aineistosta karttojen teko seurasi lähes täysin sitä, mitä olemme kurssilla aiemmin tehneet, joten en kokenut siinä suuria ongelmatilanteita. Aluksi aineiston keruu alkoi sukkelasti: latasin StatFin-sivustolta muutaman kiinnostavan tietokannan ja tilasin Maanmittauslaitokselta vaadittavat taustakartat. Ongelmia syntyi kuitenkin varsin pian, sillä huomasin, että tilaamani aineistot eivät olleet tulleet päivän kuluttuakaan sähköpostiini. Tilasin tiedot uudelleen, tällä kertaa kahteen sähköpostiin, jolloin ne ripeästi saapuivatkin minulle. Ensimmäinen säikähdykseni selvisi siis lopulta hyvin helposti. Ongelmani eivät kuitenkaan loppuneet tähän, vaan vasta alkoivat.
Seuraava vaikeus oli kartta-aineiston sijaan paikkatiedossa itsessään. StatFin oli toiminut muuten mainiosti mutta kun toin sieltä hankkimani tiedot QGIS:iin, eivät ne toimineetkaan haluamallani tavalla. Jouduin siis avaamaan taulukot erikseen Excelissä korjatakseni tilanteen. Poistin niistä joitain rivejä sellaista tietoa, joka ei vaikuttanut omiin karttoihini. Tämäkään ei kuitenkaan heti ratkaissut ongelmaani, joten latasin haluamani tiedot uudelleen. Jouduin poistamaan niistäkin tietoja, mutta huomasin, että todellinen ongelmani oli ollut oma huolimattomuusvirheeni: olin vahingossa merkinnyt, että välilyönti toimi taulukon sarakkeiden erottajana. Virheeni vei minulta huomattavasti aikaa ja raastoi hermojani, mutta oli lopulta todella helposti korjattavissa ja pääsin etenemään.
Kuten jo mainitsin, itse karttojen valmistus oli minulle varsin suoraviivainen ja hyvin muistissa oleva prosessi. Karttoja luodessa kohtasin silti joitakin pieniä vaikeuksia, jotka esiintyivät eri tavoin eri karttojen luomisen aikana. Lataamani aineisto Suomen kunnista oli toimiva ja sisälsi paljon dataa, mutta se oli varsin vääristyneen muotoinen. Tottumattomalle kartanlukijalle sen käyttö olisi ollut liki mahdotonta. Käytin siis meille aiemmilla kurssikerroilla jaettua aineistoa ja Clip-komennon avulla leikkasin aineiston oikeaan muotoon. Ongelmat eivät kuitenkaan loppuneet tähän, sillä kävikin niin, että osa aineiston polygoneista oli hajonnut, eikä toiminut komennon kanssa! Emme olleet kurssilla itsellään joutuneet tilanteeseen, joten jouduin etsimään ratkaisun itse – en voinut edes pyytää apua nopeasti, sillä luento ei ollut vielä alkanut. QGIS itse kuitenkin tarjosi korjaustyökalun, joka toimi upeasti! Sain lopulta siistin aineiston, jota hyödyntää erilaisissa analyyseissä. Viimeinen hankaluuteni kohtasin taustakarttojen kanssa. Maanmittauslaitokselta tilaamani kartta oli hyvä, mutta luulin sen kuvaavan koko Fennoskandian aluetta, mutta se kuvasikin vain Suomen. Pähkäiltyäni jonkun aikaa päädyin jättämään sen muun aineiston taakse, sillä ajattelin, että jos esitetty tieto on joka tapauksessa Suomeksi, oletan että sen lukija myös tietää, missä maa sijaitsee. Tulevaisuudessa varmistan, että saan oikeanlaisen taustakartan, mutta tällä kertaa aiempi ongelma karttatilausteni kanssa vei minulta niin paljon aikaa, etten kerennyt korjaamaan ongelmaa tämän paremmin.
Kaiken tämän jälkeen pääsin viimein luomaan haluamanilaisia kartta-aineistoja. Hain kaikki aineistoni ainoastaan omasta kiinnostuksestani, sillä en tarvitse kartta-aineistoa mihinkään muuhun tällä hetkellä käymääni kurssiin. Halusin ensimmäiseksi esittää kartan, jossa olisi näkyvillä Suomen kuntien väkiluku, sekä tietoa siitä, mihin maan sairaalat ovat sijoittuneet. Etsittyäni huomattavan kauan tästä kuitenkin tietoa, en onnistunut löytämään minkäänlaista aineistoa käyttööni. Päädyin siis luomaankin kaksi karttaa, joissa toisessa on yksinkertaisesti esitetty Suomen kunnat ja niiden väkiluku vuonna 2019 ja toisessa kuntien kokonaisnettomuutto samana vuonna. Aineistosta ei tietenkään saa samaa tietoa, mutta oli hienoa huomata, että StatFin-palvelun tarjoama täysin ilmainen aineisto kuvaa hyvin useassa oikeassa julkaisussakin todettuja ilmiöitä. En kuitenkaan tuntenut, että tämä oli tarpeeksi harjoitusta, sillä kokonaisuudessaan luomani kartat muistuttivat hyvin paljon aivan ensimmäisten kurssikertojen luomuksia – halusin tehdä myös jotain muuta. Päädyin nopeasti hankkimaan aineiston, joka kuvasi Suomen väestön koulutusasteita ja kuvasin sen kartalla verrattuna siihen, mihin maan yliopistot ovat sijoittuneet. Yliopistojenkin kohdalla jouduin hyväksymään, ettei valmista aineistoa ole olemassakaan, mutta tiedot niiden sijainneista oli helposti saatavilla. Päädyinkin siis luomaan itse yksinkertaisen pisteaineiston, joka kuvasin Suomen yliopistojen pääkampuksien sijainnin! Tämä vaati minulta jo huomattavasti enemmän töitä itse QGIS:in puolella, ja vaikken ehkä hyödyntänytkään jokaista oppimaamme työkalua, olen hyvin tyytyväinen lopputuloksiini.
Kuvat 1 – 2,
Kuvissa 1 ja 2 esitetyt kartat ovat, mitä loin luennon aikana ensimmäiseksi. Kuvassa 1 on nähtävissä Suomen kunnat esitettynä niiden väkiluvun perusteella. Kuvassa 2 sen sijaan ne erotellaan niiden kokonaisnettomuuton perusteella. Kuva 1 on hyvin yksinkertainen ja muistuttaa oikeastaan täysin karttaa, jonka teimme ensimmäisillä luennoilla. Oli kuitenkin hienoa tehdä sellainen itse aivan alusta asti. Koska alkuperäinen suunnitelmani ei toiminut, on kahden muuttujan sijaan kyseessä karttasarja, joka jatkuu kuvassa 2. Kuva 2 muistuttaa myös aiempien luentojen harjoituksia ja hyödynsinkin taitoja, joita opimme aiemmin. Halusin ilmoittaa tarkat numerot kartalla harjoituksena, vaikka ne saavatkin sen näyttämään jokseenkin sekavalta. Karttoja toisiinsa vertaamalla huomaa, että usein kuvattu tapahtuma, jossa erityisesti Suomen suuret kunnat ja niiden lähialueet kasvavat entisestään ja kauemmas jäävät kunnat ovat usein tappiollisia väestönkasvussa. Kaikki tieto oli vapaasti saatavilla internetissä, mikä kuvaa hyvin sitä, kuinka tutkimusta todella voi tehdä myös täysin itsenäisesti. Kartat olivat nopeita toteuttaa, kun sain aineiston kuntoon ja ovat mielestäni yleisesti varsin toimivia.
Kuva 3,
Kuvan 3 kartassa on esitetty Suomen kunnat sen perusteella, kuinka monta prosenttia niiden väestöstä on saanut peruskoulutusta korkeamman tason koulutuksen vuonna 2019. Lisäksi kartalla on pisteaineistona esitetty Suomen yliopistojen pääkampuksien sijainnit. Joillain yliopistoilla oli kampuksia useissa kaupungeissa ja pyrin parhaani mukaan merkitsemään niistä kaikki ylös. On mielenkiintoista huomata, kuinka alueet, joilla koulutustaso on korkeampi, todella kerääntyvät juuri näiden alueiden ympärille. Toki taustalla voi olla muitakin tekijöitä (kuten lukiot ja ammattikoulut) mutta huomio on silti tehtävissä! Itse tehdyn aineiston lisäksi suurin vaikeuteni kartan luonnissa oli oikean laskutoimituksen luominen, jotta saisin tulokseksi luvut, joilla esittää haluamani. Käyttämäni aineisto ei siis alun perin kertonut tuloksia, vaan laskin ne itse vertaamalla koulutettua väestöä kuntien väkilukuihin ja kääntelemällä saamiani vastauksia. Lopputulos on kuitenkin siisti, selkeä ja onnistunut ja pidän tätä ehkäpä parhaana karttana, jonka olen kurssin aikana tehnyt. Jos minulla olisi ollut aikaa, olisin mielelläni esittänyt yliopistojen sijainnit vielä tarkemmin ja merkinnyt myös niiden muut toimipisteet, mutta valitettavasti minulla ei ollut aikaa syvempään tutkimukseen. Aihe on kuitenkin varsin kiinnostava ja sen voisi mahdollisesti yhdistää myös ensimmäiseen kahteen karttaan: korkean koulutustason alueet näyttävät nimittäin olevan usein myös juuri niitä, joissa väestöä joka tapauksessa on paljon!
Koko tehtävä tuntui minusta hyvin ahdistavalta ja jännittävältä. Tehdessäni karttoja, minusta tuntui, ettei itse työ ollut tarpeeksi hankalaa, enkä siis ollut haastanut itseäni tarpeeksi – toki tämä ei ollut todellista, sillä olin nähnyt muissa osissa todella paljon vaivaa työhöni, karttojen teko oli vain loppusilaus! Tuntui kuitenkin jopa oudolta huomata, kuinka helpoksi QGIS:in käyttö oli kurssin aikana minulle tullut ja oli lähes mahdotonta arvioida lennossa sitä, kuinka haasteellinen tehtävä oli. Olen tyytyväinen aineistoon, jonka keräsin ja siihen kuinka luomiani karttoja voisi hyödyntää esimerkiksi opetustilanteissa. Lopulliset kartat ovat onnistuneet, vaikka esimerkiksi mittakaavaa en täysin todellisuutta vastaavaksi millään onnistunut saamaan. Olen siis kaikkiaan todella tyytyväinen omaan työhöni. Olen iloinen myös siitä, kuinka suuret määrät paikkatietoa onnistuin löytämään, vaikken käyttänytkään sitä kuin vähän: oli hienoa saada tietää, että esimerkiksi THL antaa suuret määrät taulukkomuotoista tietoa vapaasti käytettäväksi, mitä voi hyödyntää erilaisissa tutkimuksissa. En ehkä hyötynyt siitä itse, mutta tämä on hyvä tietää tulevaisuudenkin varalta!
Aivan viimeisenä tein jälleen matkani muiden kurssilaisten blogeihin katsomaan heidän luomuksiaan – aihe oli ollut vapaa, joten oli kiinnostava päästä katsomaan mitä aiheita ja ongelmatilanteita muilla oli ollut. Lukiessani postauksia erityisesti Lotta Mattilan valitsema sai huomioni tarttumaan, sillä se oli jokseenkin lähellä sitä, mitä lähdin itse kiinnostuksesta tutkimaan. Oli kiinnostavaa nähdä, millainen huoltosuhde oli eri Suomen kunnissa. Olin myös jokseenkin iloinen siitä, etten ollut ainoa, joka koki luomiensa karttojen kanssa jonkinlaisia ongelmia. Olimme molemmat myös tehneet kartan nettomuutosta, mikä oli mielenkiintoista huomata! Kuvaa katsellessa mietin, että olisin myös itse voinut käyttää räikeämpiä eroja väreissä, jotta ne olisivat näkyneet erityisen hyvin. Ida Adlerin tekstistä taas osasin ottaa itsellenikin muistiin Helsinki Region Infosharen tietokantojen lähteeksi, jos sellaista satun tulevaisuudessa tarvitsemaan itselleni! En ollut ainoa, jolla oli vaikeuksia, mutta sen lisäksi oli todella hienoa huomata kaikkien kurssitovereiden kehitys ja oppiminen luentojen aikana. Kurssi kokonaisuudessaan opetti paljon niin paikkatiedosta, kuin myös sen käsittelystä ja siihen käytettävistä ohjelmista.
Lähteet:
Lotta Mattila, Omia karttoja väestön ikääntymisestä, saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/lottmatt/2021/03/02/omia-karttoja-vaeston-ikaantymisesta/, luettu 8.3.2021
Ida Adler, Opittujen taitojen testausta, saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/adlerida/2021/03/04/opittujen-taitojen-testausta/, luettu 8.3.2021
Taustakartta 1:2 000 000, Maanmittauslaitos, luettu viimeksi 2.3.2021, saatavilla https://tiedostopalvelu.maanmittauslaitos.fi/tp/kartta
StatFin-tietokannat, luettu viimeksi 2.3.2021, saatavilla http://www.stat.fi/tup/statfin/index.html
Käytetyt tietokannat;
11re — Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2019,
11ae — Väestönmuutokset ja väkiluku alueittain, 1990-2019,
12bq — 15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen, kunnan, sukupuolen ja ikäryhmän mukaan, 1970-2019
Yliopistojen kampusten summittaiset sijainnit kerätty seuraavilta sivuilta, luettu viimeksi 2.3.2021;
https://www.aalto.fi/fi/aalto-yliopisto/yhteystiedot
https://www.helsinki.fi/fi/tutustu-meihin/kampukset
https://www.uef.fi/fi/ita-suomen-yliopiston-tilat
https://www.jyu.fi/fi/yhteystiedot
https://www.ulapland.fi/FI/Yhteystiedot
https://www.lut.fi/tutustu-meihin/yhteystiedot
https://www.oulu.fi/fi/yliopisto/kampukset
https://www.uniarts.fi/yleistieto/yhteystiedot/
https://www.tuni.fi/fi/tutustu-meihin/korkeakouluyhteison-yhteystiedot?navref=main
https://www.utu.fi/fi/yliopisto/yhteystiedot
https://www.univaasa.fi/fi/yliopisto/yhteystiedot-ja-laskutusosoite
https://www.abo.fi/fi/abo-akademista/ota-yhteytta/