Kuudennen viikon kurssikerta alkoi mukavasti ulkoilun merkeissä, kun meidät päästettiin itse tekemään aitoa kenttätutkimusta Helsingissä muun muassa eri paikkojen saavutettavuudesta, viihtyvyydestä ja ihmisten määrästä. Auringon paiste ja kirpakka pakkanen toivat mukavaa vaihtelua usein huonoilmaiseen atk-luokkaan. Saimme myös todistaa vanhaa sanontaa kylmyys on pukeutumisasia, kun keräsimme pistetietodataa Epicollect5 puhelinsovellukseen ilman hanskoja ja pipokin taisi jäädä kotiin. Pienen reippailun jälkeen saimme ihailla tulosta luokassa, jossa opiskelijat olivat keränneet dataa yhteen tietokantaan pisteinä, mistä löytyi kuvia ja arvosteluja yhdestä viiteen.
Näin helppoa on siis tuottaa maantieteellistä tutkimusaineistoa. No täytyy kuitenkin muistaa, että tutkimuksemme tulokset ovat hyvin subjektiivisia riippuen esimerkiksi päivän- ja vuodenajasta. Kävimme muun muassa Sörnäisten Vaasanpuistikossa, joka näin päiväsaikaan on hyvin erilainen kokemus kuin pimeänä perjantai-iltana. Tosin saavutettavuus on ihan 5/5 metroaseman johdosta, kuten Eveliina Sirola blogissaan esittää (https://blogs.helsinki.fi/evsirola/2018/02/26/behind-the-scenes-mantsa-on-kivaa/, luettu 28.2.2018). Myös tutkijan oma mielipide pääsee tässä kohtaa suureen rooliin, sillä esimerkiksi itse koen oloni turvalliseksi oikeastaan missä tahansa liikun, mutta joku toinen ei välttämättä.
Onneksi datan keruu onnistuu myös sisällä mukavasti koneen äärellä istuen. Tähän käytimme Qgisiin lisättävää pluginiä ”Google StreetViewiä”, jossa tuotimme Helsingin keskustassa pisteitä ja arvioimme niiden kaupallisuutta. Tässäkin työssä arvioimme kuinka paljon näemme kuvassa kauppoja yhdestä viiteen. Yhden korttelin kierrettyämme pystyimme alkamaan tutkimaan tuloksiamme. Minun täytyy kuitenkin myöntää pudonneeni pahasti kärryiltä, kun pisteitä piti interpoloida. Ymmärsin kuitenkin, mitä sillä haetaan. Eri arvot tuottavat kartalle eri näköisen alueen sen mukaan, kuinka suuria arvoja eri pisteet ovat saaneet, koska niiden väliin muodostuu alue, joka mukailee pisteiden arvoja niiden väliltä.
Itsenäistehtävät ja niiden sovellus opetukseen
Itsenäistehtävänä meillä oli tuottaa karttoja maailmanlaajuisista hasardeista. Karttoja tuli tuottaa yhdestä kolmeen ja valitsin aiheikseni maanjäristykset (Kartta 1) ja aktiiviset tulivuoret (Kartta 2). Mielestäni näitä on hyvä tutkiä yhdessä, koska ne liittyvät toisiinsa ja esiintyvät usein samoilla alueilla. Karttojen luomiseksi käytin netistä löytyvää ilmaista tilastotietoa, jota löytyy yllättävän paljon. Lisäksi innostuin vielä tuottamaan kolmannenkin kartan, joka esittää löydettyjä meteoriitteja maan päällä (kartta 4). Itse karttojen tuottaminen tapahtui excelissä ja niistä kuului muodostaa csv (comma separated value)-tiedosto, jotta ne voidaan liittää Qgisiin. Tehtävänämme on pohtia miten, näitä karttoja voitaisiin hyödyntää opetuskäytössä.
Kartalla yksi näemme yli kuuden magnitudin richterinasteikolla mitattuna tapahtuneet maanjäristykset. Päätimme rajata järistykset kuudesta ylöspäin, koska silloin ne alkavat olemaan vaaraksi ihmisille. USGS:n (United States Geological Survey) mukaan 6-7 magnitudin maanjäristys aiheuttaa tuhoa erityisesti huonosti rakennetuissa ympäristössä ja tiheästi asutuilla alueilla (https://earthquake.usgs.gov/learn/topics/mag_vs_int.php, luettu 1.3.2018). Jos tarkastelemme karttaa, erityisesti Tyynen valtameren länsiosissa tapahtuu paljon maanjäristyksiä. Tämä on siitä merkittävää, että erityisesti Kaakkois-Aasian valtiot ovat tiheään asuttuja ja monessa niistä infrastruktuuri ei ole kovin hyvällä tasolla.
Mielestäni kartta havainnollistaa hyvin maanjäristysten sijainteja maailmanlaajuisesti ja tätä kautta oppilaita voisi valistaa niiden aiheuttamista tuhoista. Maanjäristykset aiheuttavat maan liikettä, joka rikkoo ihmisten rakentamia asioita, joka on suoraan vaaraksi ihmisille. Se on myös taloudellisesti todella tuhoisaa valtioille. Maanjäristykset voivat myös välillisesti aiheuttaa muita luonnonhasardeja, kuten maavyöryjä ja tsunameja. Muun muassa 2000-luvulla on tapahtunut monia historian tuhoisimmista luonnonkatastrofeista, kuten vuoden 2004 Intian valtamerellä tapahtunut tsunami ja vuoden 2011 Tohokun maanjäristys, joka on rahallisesti maailman historian tuhoisin luonnonkatastrofi kirjoittaa Becky Oskin artikkelissa ”Japan Earthquake & Tsunami of 2011: Facts and information” (https://www.livescience.com/39110-japan-2011-earthquake-tsunami-facts.html, luettu 1.3.2018).
Kartta 2 esittää aktiivisia tulivuoria maailmanlaajuisesti. Tulivuoret sijaitsevat paljolti samoissa kohdissa kuin maanjäristyksetkin. Tämä johtuu siitä, että molemmat hasardit ovat yhteydessä litosfäärilaattojen liikkeeseen, kuten kartasta 3 voidaan havaita.(https://en.wikipedia.org/wiki/Plate_tectonics#/media/File:Plates_tect2_en.svg, luettu 8.1.2018). Opetettaessa näiden yhteys on hyvä esittää ja tekemistäni kartoista tämä näkyy mielestäni hyvin. Tulivuoria on monenlaisia riippuen niiden sijainnista ja magman rakenteesta. Kartta olisi infromatiivisempi, jos eri tulivuorityypit näkyisivät siinä, kuten Marisa Nurminen blogissaan ”Kurssikerta 6: Pakkasta ja hasardeja” (https://blogs.helsinki.fi/marisa/2018/02/27/kurssikerta-6-pakkasta-ja-hasardeja/, luettu 1.3.2018) on tehnyt. Opetuksessa on myös tärkeä esittää, että tulivuoria esiintyy myös siellä, missä maanjäristyksiä ei. Selkeimmin tämä näkyy Afrikassa lähellä Afrikanlaatan ja Arabianlaatan erkanemisvyöhykettä. Tämä johtuu siitä, että maanjäristykset sijaitsevat yleensä litosfäärilaattojen törmäämis- ja sivuamisvyöhykkeillä, kun taas tulivuoria esiintyy myös niiden erkanemiskohdissa.
Kartan 4, joka esittää löydettyjä meteoriittien jälkiä ja kokoa luomisessa tarvittiin pientä hienosäätöä excelissä. Jotta meteoriittien koot pystytään erottelemaan, täytyy aineiston ”mass, g”-kolumnista poistaa pilkut. Lisäksi muutin massat grammoista kilogrammoihin jakamalla ne tuhannella Qgisissä. Tämän jälkeen muutin molemmat ympyröiden värit ja koot, jotta se havainnolistaisi eri kokoisten kappaleiden eroja. Karttaa tehdessäni minua alkoi kiinnostaa suurimmat meteoriitinjäljet. Yksi näistä on Namibiassa sijaitseva Hoba meteoriitti on suurin löydetty meteoriitti maapallolla (https://geology.com/records/largest-meteorite/, luettu 1.3.2018). Sen on arvioitu iskeytyneen maahan 80 000 vuotta sitten ja painaneen 66 000 kiloa. Tässä vaiheessa on hyvä kiinnittää huomiota siihen, että netistä saatavat aineistot eivät välttämättä ole täysin luotettavia, sillä esimerkiksi meteoriittiaineistossa kyseinen meteoriitti on merkitty painaneen 60 000 kiloa. Lisäksi kartassa 2 näyttää siltä, että Ruotsissa sijaitsisi tulivuori, vaikka tämä ei pidä paikkaansa.
En osaa sanoa kartan neljä pedagokista arvoa, koska meteoriitit eivät ole erityisen suuri uhka ihmisille, koska suuria meteoriitteja iskee maapalolle niin harvoin. Kartassa näkyvät kaikki löydetyt meteoriitit, joka saattaa hämätä oppilaita luulemaan, että niitä osuisi maahan todella usein. Matt Blaken ja Mario Ledwithin kirjoittamassa Daily Mailin artikkelissa ”Meteor that crashed in Russia is the largest to have hit earth in more than a 100 YEARS, claim scientists” (http://www.dailymail.co.uk/news/article-2280920/Meteor-crashed-Russia-largest-space-rock-hit-earth-century-claim-scientists.html, luettu 1.8.2018) kerrotaan, kuinka suurin isku maahan yli sataan vuoteen vahingoitti vain noin 1500:taa ihmistä, joka ei ole erityisen suuri luku, jos sitä verrattaan esimerkiksi maanjäristysten aiheuttamiin uhrilukuihin.
Lähteet:
https://blogs.helsinki.fi/evsirola/2018/02/26/behind-the-scenes-mantsa-on-kivaa/, luettu 28.2.2018
https://earthquake.usgs.gov/learn/topics/mag_vs_int.php, luettu 1.3.2018
https://www.livescience.com/39110-japan-2011-earthquake-tsunami-facts.html, luettu 1.3.2018
https://en.wikipedia.org/wiki/Plate_tectonics#/media/File:Plates_tect2_en.svg, luettu 1.3.2018
https://blogs.helsinki.fi/marisa/2018/02/27/kurssikerta-6-pakkasta-ja-hasardeja/, luettu 1.3.2018
https://geology.com/records/largest-meteorite/, luettu 1.3.2018
http://www.dailymail.co.uk/news/article-2280920/Meteor-crashed-Russia-largest-space-rock-hit-earth-century-claim-scientists.html, luettu 1.3.2018