Viimeisessä blogin osiossa luovuutemme ja gis-taitomme päästettiin täysin irti, sillä tarkoituksenamme oli luoda jokin mielenkiintoinen kartta jonkin alueen alueellisista eroista. Tehtävä tuntui aluksi hankalalta, koska juuri haluamaani dataa oli vaikea löytää, vaikka internet on täynnä kaikenlaista tietoa ja juuri gis-datallekkin on omistettu monia nettisivuja. Aluksi tarkoituksenani oli tehdä kehitystä kuvaavia maailmanlaajuisia karttoja, mutta maailman mittakaavalla esimerkiksi hdi-luvuista ei löytynyt aineistoja yhdestä paikasta ja yksitellen niiden kerääminen olisi vienyt ikuisuuden.

Yhtenä päivänä päädyin huvikseni lukemaan maantieteen ylioppilaskirjoituksia ja siellä oli tehtävä maailman valtioiden onnellisuuden vertailemiseen liittyvä tehtävä. Inspiroiduin tästä ja etsin kyseisen tehtävän tietolähteen internetistä. Suureksi ilokseni tutkimuksen tekijät olivat laittaneet keräämänsä datan avoimeen käyttöön excelissä (Kuva 1). Kiitos kuuluu heille: Helliwell, J., Layard, R., & Sachs, J. (2018). World Happiness Report 2018, New York: Sustainable Development Solutions Network, luettu 27.3.2018

Tästä datasta tein kartan, joka kuvaa maailmanlaajuista onnellisuutta (kartta 1). Kartan teossa ilmeni muutamia ongelmia sillä pohjakarttanani toimineessa ”Natural Earth Datassa” ja aineistossani jotkin maat olivat eri nimillä kuin aineistossani, minkä takia niitä ei suoraan voitu yhdistää. Esimerkkinä tästä Kongon demokraattinen tasavalta oli excelissä ”Congo (Brazzaville)” ja Natural Earth Datassa ”The Democratic Republic of the Congo”. Toinen ongelma oli sopivien luokitusten laskeminen legendaa varten. Qgis aloittaa laskemisen aina nollasta, mutta käsittelemäni datan pienin arvo on noin 2,8. Jouduin siis laskemaan itse ja lisäämään kartan luvut manuaalisesti, jotta kartta ei vääristyisi. Huomioikaa myös, että mikään valtio ei ole alle 2,8, vaikka legendassa yksi osio on 0,0 – 2,8. Tämä on virhe minun osaltani.

Tutkimuksessa ihmisiltä kysyttiin arvostelemaan onnellisuutensa nollasta kymmeneen. 0 on huonoin mahdollinen ja 10 paras mahdollinen. Siinä on myös tehty taulukko (Taulukko 1), jossa maiden eroja selitetään kuudella onnellisuuteen vaikuttavalla tekijällä: Bruttokansantuotteella, elinajanodotteella, anteliaisuudella, sosiaalisella tukiverkolla, vapaudella tehdä omia päätöksiä ja korruption määrällä. Näiden lukujen takana on tutkimuksessa VALTAVASTI dataa. Mielestäni taulukon lisääminen blogiin on järkevää, koska pienet valtiot kuten Israel eivät erotu kartassa, vaikka se onkin huomattavasti ympäröiviä valtioita onnellisempi.

Kartasta 1 ja taulukoista 1 voimme havaita, että onnellismpia valtioita ovat Pohjois- ja Keski-Euroopan valtiot sekä Kanada, Uusi-Seelanti ja Australia. Tämä johtuu todennäköisesti maiden vauraudesta, hyvästä sosiaaliturvasta ja tasa-arvoisesta yhteiskunnasta. Selkeästi epäonnellisin maanosa on Afrikka, jossa vain pohjoisen valtiot yltävät keskitasolle. Syitä tähän on monia. Esimerkkeinä huono taloudellinen tilanne, kansaterveyden ongelmat, konfliktit, korruptio ja demokratian toimimattomuus.

Ympäristöstään poikkeavia valtioita on myös havaittavissa kartassa. Euroopassa Ukraina erottu selkeästi ympäristöstään. Syynä tähän on todennäköisesti vuosina 2014-2016 käyty Itä-Ukrainan sota, jossa on tapahtunut konflikteja myös vuonna 2017.  Muita selvästi erottuvia konfliktialueita ovat kartalla Syyria, Afganistan, Keski-Afrikan tasavalta, Etelä-Sudan ja Jemen. Kolme viimeisintä ovatkin viiden vähiten onnellisen valtion joukossa. Yksi minua mietityttävä asia on, kuinka Saudi-Arabia on niin korkealla listalla ja Israelin jälkeen onnellisin valtio Lähi-Idässä, vaikka Amnesty Internatinallyn mukaan siellä ihmisoikeuksia rikotaan erittäin vakavasti (https://www.amnesty.org/en/countries/middle-east-and-north-africa/saudi-arabia/report-saudi-arabia/, luettu 27.3.2018). Myös naisten oikeudet ovat siellä todella huonolla tasolla. On todennäköisttä, että onnellisuus on monilta osin subjektiivista, vaikka on olemassa tutkittuja asioita, jotka lisäävät onnellisuutta.

Ulkomailla syntyneiden kokema onnellisuus

Toinen tekemäni kartta tarkastelee ulkomailla syntyneiden kokemaa onnellisuutta (kartta 2). Tieto on saatu vuosien 2005-2017 välillä tehdyistä gallupeista, joissa ihmisiä pyydettiin arvioimaan omaa onnellisuuttaan nollasta kymmeneen. Erona tässä on aika, jolta tulokset ovat otettu. Liitin tähän myös Taulukon aineiston datasta (Taulukko 2) (https://s3.amazonaws.com/happiness-report/2018/WHR_web.pdf, sivut 30-33, luettu 27.3.2018). Harmillista on, että otoksesta on jäänyt pois monia valtioita erityisesti Etelä-Amerikasta ja Aasiasta.

Ulkomailla syntyneiden onnellisuus on pitkälti samassa suhteessa valtioissa syntyneisiin nähden. Jälleen samat valtiot ovat listan kärjessä. Näiden lisäksi kartassa erottuvia maita ovat positiivisesti Meksiko, Chile ja Oman, jotka parantavat tulostaan verrattaessa karttaan 1. Negatiivisesti erottuvia valtioita löytyy Euroopasta enemmän, kun tarkistellaan ulkomailla syntyneiden onnellisuutta. Baltian valtioissa ja Kaakkois-Euroopan valtioissa ulkomailla syntyneen väestön onnettomuus erottuu muusta Euroopasta. Lisäksi Kazakstan pistää kartalla silmään.

Suomi on listan kärjessä.  Lisäksi ulkomailla syntyneet tuntevat olonsa Suomessa onnellisemmiksi kuin Suomessa syntyneet. Voidaankin sanoa, että ulkomailla syntyneet Suomessa asuvat ihmiset ovat maailman onnellisin väestöryhmä maailmassa ainakin valtiotasolla (Hyvä me!). Usein huonommista oloista parempiin muuttavat ihmiset ovat onnettomampia kuin kantaväestö, koska heidän lähtökohtansa onnellisuuteen ovat huonommat. World Happiness Reportin mukaan 25% ihmisen onnellisuudesta perustuu tämän lähtömaahan. Sama efekti on päinvastoin. Hyvän onnellisuuden valtiosta huonompaan muuttava on keskimäärin onnellisempi kuin valtion kantaväestö.

Onnellisuus laskussa?

Viimeinen karttani (kartta 3) esittää ihmisten kokeman onnellisuuden kehittymistä vertailtaessa vuosien 2008-2010 tuloksia vuosiin 2015-2017. Kartta on ehkä hieman hämäävä, koska vain 2 tumminta sinisen sävyä tarkoittaa, että ihmiset ovat onnellisia. Tämä tarkoittaa, että 52%:sa tutkimuksen valtioista onnellisuus on laskenut. Tosin tarkkaa ihmislukua on vaikea sanoa, koska esimerkiksi Kiinassa, jossa on paljon ihmisiä onnellisuus näyttäisi olevan nousussa. Monissa valtioissa merkittävää muutosta ei ole myöskään tapahtunut.

Kartalla silmäänpistävin valtio on Venezuela, jossa onnellisuus on laskenut yli kaksi kertaa niin paljon kuin eniten nousseen Togon luku. Venezuelassa on käynnissä taloudellinen ja sosiaalinen kriisi. Virpi Salojärvi kirjoittaa Venezuelan tilanteesta artikkelissa ”Mitä Venezuelassa tapahtuu” 15.8.2017 (http://politiikasta.fi/mita-venezuelassa-tapahtuu/, luettu 27.3.2018).  Hän kertoo ongelmien johtuvan pitkälti demokratian vääränlaisesta käyttämisestä ja vallan keskittymisestä presidentti Moduron käsiin. Lisäksi maa kärsii ruoka ja lääkepulasta. Tämän lisäksi valtion talous on heikentynyt öljyn hinnan laskun ja inflaation myötä. Muita merkittävästi onnellisuudessa laskeneita valtioita ovat Syyria, Jemen, Malawi ja Turkmenistan.

Afrikka on paljolti kahtia jakautunut. Siellä sijaitse eniten onnellisuudessa nousseita valtioita, mutta myös monia paljon laskeneita. Afrikan tilanne on hyvin valtiokohtaista. Guineanlahden rannikkovaltioissa ja Marokossa kasvu on suurta.  Kuitenkin esimerkiksi Malawi, Madakaskar ja Sambia ovat laskeneet onnellisuudessaan huomattavasti.

Euroopassa jo aiemmin mainitsemani Ukraina erottuu joukosta. Lisäksi esimerkiksi Kreikassa, Italiassa ja Albaniassa onnellisuuden alentumista voidaan pitää merkittävänä. Suomessa onnellisuus on noussut hieman, mutta esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa luku on laskusuunnassa. Ne ovat silti taulukossa 1. toinen ja kahdeksas kaikista valtioista.

Onnellisuus todellisuudessa

Käyttämäni aineisto on hyvin kvantitatiivista, eikä se kerro koko totuutta onnellisuudesta. Muutenkin onnellisuus käsitetään eri tavalla erilaisissa sosiaalisissa ympäristöissä. Toiselle ihmiselle 7/10 saattaa tarkoittaa eri asiaa kuin toiselle. Tämän takia aiheesta tarvittaisiin myös kvalitatiivista tutkimusta. Minua myös mietityttää, miten Suomi on niin korkealla masennus- ja itsemurhatilastoissa vaikka sen väitetään olevan maailman onnellisin maa. Tämä on nähtävissä esimerkiksi kartta neljästä, joka perustuu PLOS Medicinen tekemään tutkimukseen ”Burden of Depressive Disorders by Country, Sex, Age, and Year: Findings from the Global Burden of Disease Study 2010” (http://journals.plos.org/plosmedicine/article?id=10.1371/journal.pmed.1001547, luettu 27.3.2018).

Tämän lisäksi on havaittu, että talouskasvu ei suoraan lisää onnellisuutta. Länsimainen käsitys materiaalisesta onnellisuudesta ja asioiden ostamisesta ei tutkitusti lisää onnea. Varallisuus kuitenkin mahdollistaa monia asioita, jotka tekevät ihmiset onnelliseksi. Tärkeimmät onnellisuuteen vaikuttavat tekijät ovat ihmissuhteet, terveys, maailmankatsomus ja varallisuus. Vaikka Suomessa 8/10 ihmisestä pitää itseään onnellisena jättää se silti jäljelle miljoona ihmistä, jotka eivät koe olevansa onnellisia. Tekemistä siis riittää. Kuitenkin mielestäni tekemäni kartat ovat hyvin suuntaa-antavia ja onnellisuutta voi tiettyyn pisteeseen asti mitata luvuilla, koska monet siihen vaikuttavat tekijät ovat universaaleja ja Suomi voi olla ylpeä ensimmäisestä sijastaan. Ei pidä vaipua epätoivoon ja tähän on varmaan hyvä lopettaa tämä kurssi!

Lähteet:

Helliwell, J., Layard, R., & Sachs, J. (2018). World Happiness Report 2018, New York: Sustainable Development Solutions Network, luettu 27.3.2018

https://www.amnesty.org/en/countries/middle-east-and-north-africa/saudi-arabia/report-saudi-arabia/, luettu 27.3.2018

http://politiikasta.fi/mita-venezuelassa-tapahtuu/, luettu 27.3.2018

M. Fisher, Washington Post, 7.9.2013, https://www.washingtonpost.com/news/worldviews/wp/2013/11/07/a-stunning-map-of-depression-rates-around-the-world/, luettu 27.3.2018

http://journals.plos.org/plosmedicine/article?id=10.1371/journal.pmed.1001547, luettu 27.3.2018