QGIS 4. viikko: ruututeema- ja rasterikartat

Tunti 7.2.2023

Tämän viikon luentokerta oli melko informatiivinen ja hieman myös haastava. Opin uutta esimerkiksi karttojen tuottamisesta, mutta sain jälleen kerrattua jo edellisillä kerroilla tulleita asioita hyvässä suhteessa. Tarkastelimme esimerkiksi rasteriaineistoja, kun edellisillä kerroilla olemme työskennelleet paljon vain vektoriaineistojen kanssa. Opettelimme käyttämään myös ruutukarttoja sekä luomaan omia karttoja, vaikka luomiseen keskitymme enemmän ensi kerralla. Teimme tietokannan haluamistamme tiedoista, jonka pohjalta lopullisen tuotoksen tekeminen onnistui helposti. Tuotimme ruututeemakartan valitsemastamme tiedosta, ja lopputuloksen viimeistelyn jäljeen sain tehtyä oman karttani ruotsinkielisistä asukkaista (kuva 1).

Kuva 1. Ruotsinkielisten absoluuttiset lukumäärät Helsingissä

Kartassa näkyvien värien perusteella suurin osa ruotsinkielisistä asuu aivan Helsingin keskustassa, ja mitä kauemmas ytimestä mennään, sitä vähemmän ruotsinkielisiä asukkaita on alueella. Tämä voisi olla sidoksissa esimerkiksi työpaikka- ja koulutusmahdollisuuksiin ruotsin kielellä, sillä keskustan lähettyvillä on oletettavasti enemmän tarjontaa kummankin osalta. Lisäksi palveluiden saatavuus ruotsin kielellä voi toteutua paremmin ydinkeskustassa.

Kartta on mielestäni itsessäänkin jo melko informatiivinen, sillä siitä löytyy niin otsikkoja, selityksiä että värikoodeja. Lisäksi koko Helsingin kunnan alue erottuu taustalta harmaana melko hyvin, ja karttaselitteet täydentävät informaatiota. Ruututeemakartalla absoluuttiset arvot toimivat hyvin, koska ruudut ovat saman kokoisia eli määrät ovat suoraan verrattavissa toisiinsa. Lisäksi absoluuttiset arvot voivat kertoa tarkemmin kuin suhteututut luvut, kuinka paljon ruotsinkielisiä todellisuudessa alueella asuu; suhdeluvut voivat esittää saman asian hieman eri tavalla. Esimerkiksi koropleettikartassa suhteelliset luvut toimivat paremmin; muun muassa kolmannen kurssikerran projektio-luennolla prosentuaaliset erot projektioiden välillä esitettiin suhteellisina prosenttilukuina, jolloin ne olivat helpommin ymmärrettävää ja luettavaa tietoa kuin absoluuttiset arvot.

Mielestäni ruututeemakartta ja esimerkiksi koropleettikartta ovat molemmat hyviä tapoja kuvata erilaisia ilmiöitä. Ruututeemakartta sopii ehkä pienempien aluieden kuin koko valtion kuvailuun, sillä ruutujen asettelu voi olla haastavaa suurelle alueelle. Hyvällä värikoodauksella ja legendalla ruututeemakartta on yhtä luettava kuin koropleettikartta, kunhan muistaa absoluuttisten ja suhteellisten arvojen olemassaolon. Ruutujen avuilla alue voi tosin kuvautua eri tavoin, sillä ruudut sijoittuvat ”satunnaisesti” eri paikkojen päälle; koropleettikartassa huomioidaan ehkä paremmin yhtenäisiä alueita, kuten kuntia.

Oma ruututeemakarttaversioni on mielestäni melko hyvin toteututettu, mutta parannettavaakin varmasti vielä löytyy kartan toteutuksen kanssa. Olen kuitenkin itse melko tyytyväinen lopputulokseen, ja on ollut mukava lukea myös muiden blogeista onnistumisen kokemuksia. Esimerkiksi Jenna Saavalaisen blogitekstissä ”Kun taidot ei vielä ihan riitä – geoinformatiikan menetelmät I kolmas viikko, Harjoituskerta 31.1.2023” (2023) iloitaan onnistuineista kartoista, vaikka tiedostetaan vielä kehittymisen paikat. Eiköhän meistä vielä hyviä karttojen tekijöitä saada 🙂

Kotona harjoittelin myös omatoimisesti korkeuskäyrien käyttöä. Latasin Paitulista Pornaisten peruskarttalehden ilman korkeuskäyriä sekä korkeuskäyrät -tiedostot, jotka sain sovitettua Moodlesta löytyvien ohjeiden avulla samaan aikaan näkyviksi helposti (kuva 2). Jostain syystä itse tekemät korkeuskäyrät eivät tahtoneet latautua kotikoneelle, joten siirryin tekemään harjoituksen loppuun yliopistolle. Lataus oli melko hidasta myös yliopiston koneella, vaikkakin huomattavasti nopeampaa kuin läppärillä. Lopullinen versio ei valitettavasti vastaa tehtävänantoa, koska contour-toiminnon avulla korkeuskäyriä ei piirtynyt, mutta kaikki kartan kohteet piirtyivät uudelleen kartan päälle (kuva 3). Olisi mukavaa kuulla, mikä piirtämisessä meni pieleen. En itse keksinyt ainakaan heti ratkaisua, joten lopputulokset ovat alla olevien kuvien mukaisia.

Kuva 2. Pornaisten peruskartta ja valmiit korkeuskäyrät

Kuva 3. Peruskarttalehti Contour-työkalun käytön jälkeen

Lähteet:

Saavalainen, J. 2023. Kun taidot ei vielä ihan riitä – geoinformatiikan menetelmät I kolmas viikko, Harjoituskerta 31.1.2023. Kirjoitus ”Geoinformatiikan menetelmät I – Jenna Saavalainen” -blogissa 6.2.2023. Viitattu 8.2.2023. https://blogs.helsinki.fi/saavajen/2023/02/06/kun-taidot-ei-viela-ihan-riita-geoinformatiikan-menetelmat-i-kolmas-viikko/