Luento 21.2.2023
Tämän päivän luento poikkesi hyvällä tavalla muista luennoista, koska pääsimme luentokerran aluksi noutamaan itse aineistoa kaupunkiympäristöön liittyen. Happihyppely keskellä päivää tekee kyllä muutoinkin hyvää!
Keräsimme siis aineistoa kuljeskellen Kumpulan kampuksen lähettyvillä. Pysähdyimme parini kanssa paikkoihin, jotka koimme tehtävänannon kannalta sopiviksi. Keräsimme Epicollect-sovellukseen tietoa muun muassa paikkojen turvallisuudesta ja viihtyisyydestä.
Kerätyllä datalla aloitimme kurssikerran ja päivän aiheen harjoittelun eli pistekarttojen teon. Oli kiinnostavaa nähdä keräämämme aineisto esitettynä karttamuodossa. Harjoittelun jälkeen siirryimme tekemään hasardeihin liittyviä karttoja, joihin saimme aineistoja netistä. Hasardit ja esitystavan sai päättää itse, ja tekemäni kartat keskittyvätkin maanjäristyksiin (kuvat 1, 2 ja 3).
Kuva 1. Yli 5 magnitudin maanjäristykset maapallolla vuosina 1899-2012
Kuva 1 esittää tosiaan yli 5 magnitudin maanjäristyksiä tiettynä ajanjaksona. Minusta karttani kuvaa esitettyä ilmiötä suhteellisen selvästi; pisteet eli maanjäristyskohdat, joita legenda selittää, on helppo erottaa kartalta ja opetustilanteessa myös litosfäärilaattojen kohtia ja niiden vaikutusta ilmiöön voitaisiin pohtia. Litosfäärilaattoja voidaan kuvata monella tavalla, kuten esimerkiksi eMaantieto 7 -oppikirjassa (Riikka Kotiranta) ”Litosfäärilaatat”-kappaleessa on tehty.
Kuva 2. Yli 7 magnitudin maanjäristykset maapallolla vuosina 1899-2012
Myös kuva 2 on tarkoitukseensa mielestäni suhteellisen sopiva. Kuvaa 2 olisi helppo verrata kuvaan 1; opetustilanteessa suurien maanjäristysten määrää ja eroa pienempiin olisi hyvä havainnollistaa.
Kuva 3. Yli 7 magnitudin maanjäristykset vuosina 1899-2012 sekä tulivuorten sijainti
Kuvassa 3 voi mielestäni helposti verrata tulivuorten ja järistysten paikkoja sekä mahdollista yhteyttä.
Jokaisessa kuvassa pohjoisnuolen paikka jäi hieman mietityttämään minua, vaikka se on tehtävänannon kannalta varmaankin toissijainen asia. Muutoin ilmiöiden esittäminen ja esimerkiksi pohjakartat ovat mielestäni toimivia, vaikka varmasti parannettavaakin löytyisi; paremmalla keskittymiskyvyllä olisi voinut syntyä esimerkiksi moniuloitteisempia karttoja. Muut koulukiireet rajoittavat kuitenkin aikaa, jonka voin käyttää tiettyihin tehtäviin. Tekemiäni karttoja oli suhteellisen helppo kuitenkin tehdä, mikä oli kannustavaa osaamiseni näkökulmasta. Aineistojen pyörittelykin QGIS:ssä alkaa mielestäni tuntua helpommalta, joten ehkä kehitystä oppimisessa on jälleen todettavissa.
Lähteet:
Kotiranta, R. Litosfäärilaatat. eMaantieto 7 – Muuttuva maapallo. Viitattu 22.2.2023. https://peda.net/p/RiikkaKotiranta/emaantieto-7/emaantieto7/3eis2/lem/l1p