Hei jälleen! Tällä viikolla harjoittelimme kurssillamme ruutuaineistojen tekemistä, rasteriaineistojen käyttöä sekä karttaelementtien piirtämistä. Ennen sitä kuitenkin kuuntelimme luentoa muun muassa pisteaineistoista ja laserkeilauksesta.
Kuva 1. Ruotsinkielisten ihmisten alueellinen sijoittuminen
Tunnilla tein ruututeemakartan muunkielisten sijoittumisesta pääkaupunkiseudulla, joten myöhemmin päätin valita uuden karttani muuttujaksi Ruotsinkielisten ihmisten jakautumisen. Kartastani voi huomata ruotsin puhujien asustavan varsin etelässä eli lähellä Helsingin keskustaa. Myös Espoossa heitä on runsaasti. Tästä ruututietokartasta ei kuitenkaan selviä kuinka paljon ruotsin kielen puhujia on alueellisesti verrattuna suomenkielen puhujiin sekä muun maalaisiin. Ihmisiä on pääkaupunkiseudun pohjoispuolella ylipäätään vähemmän, minkä takia siellä on vähemmän myös ruotsinkielisiä.
Ruututietoainestot ovat mielestäni varsin oiva tapa ilmentää jotain aineistoa. Ruutujen koon voi valita sopivaksi siten, etteivät ne ole liian suuria tai pieniä. Liian pienistä ruuduista on vaikea erottaa mitä tapahtuu, mutta liian suuret ruudut voivat näyttää halutut tulokset vääristyneellä tavalla. Ruututietoaineisto voi hyvin tehtynä olla parempi kuvaamaan joitain muuttujia kuin koropleettikartta, sillä koropleettikartassa alueet ova eri kokoisia, joten ne voivat näyttää tulokset epätodellisessa valossa. Koropleettikartoissa kuitenkin näkee hyvin esimerkiksi kuntien välisiä eroja.
Oma karttani on mielestäni varsin hyvä, mutta ehkä siinä olisi vielä hyvä olla paikkojen nimiä, niin lukija näkisi selvemmin, mitä alueita hän tarkastelee. On myös vähän hölmön näköistä, että joillain saarilla osin on ruutuja, mutta osin taas ei.
Yritin tehdä myös ruutuaineistokartan väestön ikäjakaumasta tai keski-iästä, mutta taas tuli ongelmia, enkä saanut sitä valmiiksi. On varsin turhauttavaa käyttää niin paljon aikaa näihin töihin, mutta silti ei saa karttaa valmiiksi. Lotan blogissa oli varsin hieno ruututeemakartta, joka havainnollisti väestön keski-ikää. Semmoista itsekin yritin siis tehdä, mutta ei minusta näiden karttojen tekijäksi taidakkaan olla.
Tauon jälkeen väsäsimme korkeuskäyriä rasteriaineistoon ja tutkimme rinnevarjostuskarttaa. Rinnevarjostuskartasta tuli hieno, vaikken oikein tajunnut miten neljästä mustavalkoisesta sotkusta tuli yksi varsin tarkka mallinnus korkeuseroista.
Toinen tehtävä, jonka itsenäisesti tein oli onneksi varsin mukava ja kivuton. Siinä digitoin asuinrakennuksia, teitä ja vesistöjä Pornaisten keskustaan. 
Kuva 2. Pornaisten keskusta
Kuva 3. Pornaisten keskustan zoomaus
Kuvassa 3 näkyy paremmin tekemäni pisteet asuinrakennusten kohdille sekä tiet. Tämän kuvan ottovaiheessa en ollut kuitenkaan vielä digitoinut jokia ja järviä. Ne kuitenkin näkyvät hyvin kuvassa 4, jossa näkyvät kaikki tekemäni kohteet.
Kuva 4. Kaikki tekemäni kohteet
Tästä työstä olen melko ylpeä, vaikkei se mikään mestariteos ehkä olekaan. Sain kuitenkin merkittyä karttaan kaikkitalot, isommat tiet ja vesistöt. Talot merkitsin pistekohteina, vesistö ja tiet viivakohteita ja järvet ja lammet aluekohteina. Jos ikäjakaumakartan väkertämiseen ei olisi mennyt kahta tuntia aikaa, olisin voinut merkitä mukaan vielä esimerkiksi pellot aluekohteina. Tämän kartan tekeminen oli ihan mukavaa ja hommat olivatkin minulle tuttuja Tiedon esittäminen maantieteessä -kurssilta.
Lähteet:
Lotta Puodinketo (12.2.2021) https://blogs.helsinki.fi/lottapuo/