heissan
Tällä kertaa harjoiteltiin juttuja rasteriaineiston kanssa. Opeteltiin mm. luomaan ruudukko (Grid) ja keräämään sinne dataa. Lopuksi harjoiteltiin vielä piirtämistä rasterikartan avulla, mikä olikin jo ennestään melko tuttua Tiedon esittäminen maantieteessä-kurssilta.
Blogitehtävänä tuli tällä kertaa tuottaa ruututeemakartta valitsemastaan aiheesta. Valitsin muunkielisten määrän Pk-seudulla, josta tuotettu kartta näkyy kuvassa 1. Kartasta voidaan suurpiirteisesti nähdä, että muunkielinen väestö(sisältyykö ruotsinkieliset?) väestö keskittyy Itä- ja Pohjois-Helsinkiin, Vantaan keskustan lähettyville sekä muutamaan eri pisteeseen Espoossa. Tällaisenaan alueen tunteva ihminen voi saada selvää siitä, mitä kartta yrittää esittää ja havaita eroavaisuuksia eri alueiden kesken. Toisaalta, jos tuntee Pääkaupunkiseudun alueita yhtään, varmaan myös tietää jo valmiiksi, mihin paikkoihin muunkielinen väestö on keskittynyt, joten kartta ei sinänsä tuo mitään uutta informaatiota koska se on melko yleistävä (pieni resoluutio). Toisaalta taas sellaiselle henkilölle, joka ei tunne Pääkaupunkiseutua ollenkaan olisi hyvin vaikeaa saada kartasta mitään irti, koska siinä ei esim. kerrota paikannimiä eikä siitä näe alueiden rajoja. Karttaa voisi parannella siten, että siihen tuotaisiin näkyviin kuntarajat sekä tärkein nimistö, eli isoimpien alueiden nimiä ja vaikka lentokenttä. Kokeilin tehdä tätä QGIS:sissä siten, että säädin ruutukartan läpinäkyvyyttä ja asetin pohjakartan värin valkoiseksi, sekä poistin näkyvistä joet. Näin kartta näytti hieman selkeämmältä ja olisi informatiivisempi myös ummikolle.
Blogissa tuli myös pohtia ruututeemakartan ja koropleettikartan sekä pisteteemakartan erilaisia mahdollisuuksia. Ruutu- eli rasteriaineiston luettavuus kärsii, kun sitä tarkastellaan muussa mittakaavassa, kuin mihin se on tarkoitettu. Toisaalta niiden tuottaminen on suhteellisen helppoa ja edullista verrattuna vektorimuotoiseen aineistoon. Isona etuna rasteriaineiston käytettävyyden kannalta on myös se, että niillä voidaan esittää jatkuvia ilmiöitä. Ruutukartassa voidaan esittää myös absoluuttisia arvoja, koska kaikki ruudut ovat samankokoisia. Kuitenkin, jos ajatellaan esim. tällä harjoituskerralla tuotettua ruututietokarttaa muunkielisten määrästä, olisi mielestäni infomatiivisuuden kannalta parempi esittää tieto vaikka pisteteemakarttana.
Ruututeemakartoilla voidaan havainnollistaa jos jonkinlaista aineistoa, esimerkiksi Roni oli kartassaan esittänyt, missä vanhimmat asutetun kiinteistöt sijaitsevat pääkaupunkiseudulla. Käy kurkkaamassa, mistä päin löytyvät pk-seudun vanhimmat asuinrakennukset ja lukemassa Ronin pohdintaa kartan tuottamisesta!
Tehtävänä oli myös pohtia itse kuvattavaa ilmiötä ja sitä, miksi se näyttää tältä kartalla. Muunkielisen ja kenties siten myös maahanmuuttajataustaisen väestön keskittymistä voidaan nimittää segregaatioksi, eli sosiaalisten ryhmien eriytymistä kaupungin sisällä. Ilmiöön liittyy paljon rakenteellisia syitä: ihmisten muuttopäätökset pohjautuvat erilaisiin syihin (taloudelliset syyt, elämäntilanne ym.) ja siten myös suuntautuvat eri alueille. Segregaation syitä voidaan tulkita eri tavoin, mutta keskeisesti siihen kuitenkin liittyy erot väestön tulotasossa, mihin toisaalta taas vaikuttavat useat eri tekijät. Aihe on mielestäni hyvin kiinnostava ja myös ajankohtainen.
Tässä vaiheessa alkaa jo tuntua siltä, että luennoilla kaikki ei ole täyttä hepreaa ja itsenäinenkin työskentely sujuu jotenkuten. Olen alkanut kirjoittaa luennon aikana ylös joitain vaiheita muutamalla sanalla, jotta en samantien unohda kaikkea kun luento on ohi. Tämä on ainakin minulla auttanut paljon ja suosittelen muitakin huonomuistisia harrastamaan tällaista!:) Tsemppiä kaikille<3
Lähteet:
Kurssimateriaali
Kurvinen, R. (2021) Neljäs kurssikerta 12.2.2021, viitattu 13.2.2021
<https://blogs.helsinki.fi/ronikurv/2021/02/12/neljas-kurssikerta-12-2/>