Month: January 2021

Moikku!

Tällä kurssikerralla käsiteltiin erilaisia datan lähteitä. Rajapintoihin, eli ladattaviin aineistoihin, kuten WFS ja WMS saatiin pientä tuntumaa. Luennolla kokeiltiin myös ladata näitä aineistoja QGIS:siin ja treenailtiin esim. valinta- ja mittaustyökalujen käyttöä. En koe, että olisin sisäistänyt näitä juttuja täydellisesti, mutta ehkä ajan kanssa nämä tulevat tutummiksi. Tämä teksti sisältää hyvin vähän kuvailua siitä, mitä käytännössä olen tehnyt, sillä en ole itsenkään aivan varma.

Tällä kerralla vertailtiin myös erilaisten projektioiden vaikutusta kartan ulkoasuun. Kuvassa 1. on luennon aikana tuotettu vertailu Mercatorin projektion vertailu ETRS89-TM35FIN projektioon. ETRS89-TM35FIN on Suomessa käytetty tasokoordinaattijärjestelmä, joka pohjautuu poikittaiseen Mercatorin projektioon ja pyrkii kompromissiin. Pinta-alojen vääristymää voidaan tarkastella suhdelukujen perusteella: Lapin punaisilla alueilla pinta-alat ovat yli 8 kertaiset. Tämä johtuu siitä, että Mercatorin projektiossa pinta-alat ja etäisyydet kasvavat napoja kohti.

Todistuaineistoa itse mittailusta en kerännyt, mutta jos asia kiinnostaa, suosittelen tsekkaamaan Tapion blogi, jossa on havainnollistettu asiaa sekä kuvien että taulukon muodossa!

Itsenäisessä harjoituksessa vertasin ETRS89-TM35FIN tasokoordinaatistoa Winkel Tripel-projektioon. Winkel Tripel on tasavälinen lieriöprojektio, joka pyrkii minimoimaan pinta-alan, suunnan ja etäisyyden vääristymiä. Tämän vuoksi kuvassa 2. näkyvät suhdeluvut eivät ole läheskään samaa luokkaa kuin Mercatorin projektion vertailussa kuvassa 1.

 

En pysty sanomaan, että tämä kurssikerta olisi tuonut varmuutta omiin GIS-taitoihini, mutta ehkä löydän vielä jostain motivaatiota harjoitella vielä ahkerammin. Tämän viikon harjoitus ei tuntunut kuitenkaan yhtä turhauttavalta kuin ensimmäinen mutta harjoituksen tekemiseen oli vaikeaa ryhtyä. Uskon kuitenkin, että vertaistuen ja sinnikkään harjoittelun avulla QGIS voi vielä jonain päivänä selkeytyä myös minulle 🙂

Koen karttaprojektiot ja niiden vaikutuksen kartoista syntyviin mielikuviin erittäin kiinnostavana aiheena. Melkein pelottaa ajatella, miten vääristynyt kuva ihmisillä voi maailmasta olla ja miten suuri vaikutus sillä on esimerkiksi poliittiseen päätöksentekoon.

 

Lähteet:

Kurssimateriaali

 

Turpeinen, T. (2021) Viitattu 29.1.2021

<https://blogs.helsinki.fi/tapiotur/>

19.1.2021 

GEM-2021 Harjoitus 1.  

 

Ensimmäinen harjoituskerta oli positiivinen kokemus. Koin, että harjoituksen etenemistä oli helppo seurata, vaikka ollaankin etäopetuksessa. Henkilökohtainen haasteeni pitkillä luennoilla on keskittymisen vaikeus, mutta onneksi reipas etenemistahti auttoi ylläpitämään keskittymistä ja mielenkiintoa. Luento eteni itse kurssin sisällöstä QGISin perusteisiin ja sitten itse tekemiseen. Ohjelmiston kanssa harjoittelu sujui luennolla melko hyvin, kun ohjeet olivat selkeät ja niitä oli helppo seurata ja tehdä itse samalla harjoitusta. Luennon harjoituksen lopullisesta tuotoksesta ei tässä tekstissä ole kuvaa koska sen kanssa tuli ongelmia eikä lopullinen tuotos näytä siltä miltä pitäisi. QGIS vaikuttaa vaikealta ja ahdistaa jo valmiiksi mitä tästä tulee, mutta olen kuitenkin motivoitunut opettelemaan sen käyttöä. Haluaisin myös yleisesti ymmärtää paremmin tietotekniikkaa. Uskon, että kärsivällisesti harjoittelemalla ja itse tekemällä oppii parhaiten.  

Tein itsenäisistä tehtävistä vaikeustason 1. tehtävän, sillä oma tekeminen tuntuu vielä epävarmalta ja halusin päästä helposti alkuun. Tehtävässä laadin Suomen kuntien tietokantaa hyödyntäen koropleettikartan. Vaikeuksia oli jo heti alussa aineiston avaamisessa, mutta lukemalla ohjeita tarkasti ja kokeilemalla sain aineiston avautumaan ohjelmistosssa. Uskon ymmärtäväni nyt paremmin esim. eri tiedostomuodoista ja niiden merkityksestä. Koen oppivani paremmin siten, että harjoittelen samaa asiaa useana eri päivänä, jotta tekemiseen tottuisi ja asiat jäävät paremmin mieleen. Uusilla silmillä näkee myös helpommin omat virheet: uskoinkin ensimmäisenä päivänä tehneeni harjoituksen oikein, mutta muutaman päivän päästä huomasin, että asioita oli jäänyt tekemättä ja lopputulos olisi voinut olla parempi. Ensimmäisestä yrityksestä olivat jääneet pois mm. lukuarvojen suhteuttaminen, pohjoisnuoli ja mittakaava(hups).

Kuvassa 1. näkyy tuottamani kartta kunnassa asuvien maahanmuuttajien määrästä suhteutettuna maahanmuuton kokonaismäärään. Kuten voidaan arvata, suurimmat osuudet keskittyvät Pääkaupunkiseudulle, Jyväskylään, Tampereelle ja Turkuun eli suuriin kaupunkeihin. Mielestäni karttaa on helppo tulkita, mutta värit eivät ehkä ole parhaat mahdolliset. Olisin myös halunnut muuttaa luokkavälien suuruutta jotenkin järkevämmäksi, mutta en ollut varma miten sen tapahtuu. Kaiken kaikkiaan harjoituksen teko ei loppujen lopuksi ollutkaan niin vaikeaa, mutta liikkuvia osia on paljon ja tekemiseen upposi paljon aikaa, kun kaikki on vielä niin uutta.

 

Koen, että oppimista ja kommunikaatiota on tukenut myös muiden blogien lukeminen. Esimerkiksi Saaran kokemukset ensimmäisestä itsenäisestä harjoituksesta olivat oivallista vertaistukea ja myös hauskaa luettavaa! Myös Martan blogitekstissä on inspiroivasti ja perusteellisesti käsitelty Saamenkielisyyttä Suomessa, joka kannattaa käydä lukemassa.

 

Lähteet:

Kurssimateriaali

 

Heikkinen, S (2021). Eka kurssikerta Viitattu 28.1.2021

<https://blogs.helsinki.fi/heikkins/2021/01/26/eka-kurssikerta/>

 

Huttunen, M (2021). Harjoitus 1. Viitattu 28.1.2021

<https://blogs.helsinki.fi/humartta/2021/01/22/harjoitus-1/>