morjensta
Tällä kurssikerralla harjoiteltiin bufferointia ja siihen liittyvää aineistojen hallintaa. Tämä kerta tuntui jo melko helpolta ja itsenäisetkin tehtävät sujuivat hyvin! (ainakin aluksi…)
Kuvassa 1. on itsenäisissä tehtävissä vastaan tullut ongelma: Distance kohtaan ei pysty valita mittayksikköä. Tämä johtui siitä, että luodessani uutta tasoa Helsinki-Vantaan kiitoradoista, unohdin vaihtaa projektion oikeaksi. Tästä puhuttiin jo luennolla mutta tietenkin se oli ehtinyt jo unohtua siinä vaiheessa kun aloin tehdä tehtäviä. Helposti korjattavissa, onneksi!
Kuvassa 2. onnistunut bufferointi, jee! Aloin miettiä, vaikuttaako meluhaittaan esim. tuulensuunta/nopeus tai jokin muu tekijä. Nopealla googlauksella äänen etenemiseen vaikuttaa tuulen lisäksi ilmankosteus sekä lämpötila. Mitenköhän nämä tekijät ja kenties jotkin muutkin vaikuttaisivat meluhaittaan tai miten ne voitaisiin huomioida tämäntyyppisessä aineiston analysoinnissa?
Opin myös käyttämään Select by location-työkalua, joka on hyödyllinen, jos halutaan esim. etsiä kuinka paljon ihmisiä asuu tietyllä alueella. Kuvassa 2. näkyy keltaisina pisteitä kaikki Malmin lentokentän kiitoradasta 1km säteellä asuvat. Näin voidaan siis esittää kuinka moneen ihmiseen lentomelu vaikuttaa, jos oletetaan melun haittaavan kaikkia 1km säteellä kiitoradasta asuvia. Bufferointi mahdollistaa monenlaisten asioiden tarkastelun aineistojen avulla, hauskaa että se on myös melko helppoa! Uskon että tulen tarvitsemaan tätä tulevaisuudessa paljon.
Ylhäällä näkyy tehtävien vastauksista koostamani taulukko, jonka tiedot oli melko helppo löytää. Kaikki meni hyvin siihen asti, kunnes yritin alkaa tehdä karttaa, jossa näkyisi uima-allasrikkain osa-alue. Tässä vaiheessa en voinut enää painaa ainuttakaan nappulaa ilman, että koko QGIS olisi kaatunut. Olen kuitenkin ahkerasti lueskellut muiden blogeja (suuret kiitokset perusteellisesta ohjeistuksesta, Ilari!) kyseiseen tehtävään liittyen ja uskon, että olisin onnistunut luomaan jonkinnäköisen kartan suhteellisen ongelmattomasti, jos ohjelma olisi halunnut tehdä yhteistyötä 😀 tällä kertaa en kuitenkaan voittanut taistelua, mutta koitan saada QGIS:sin toimimaan ennen seuraavaa kurssikertaa!
Lueskelin myös Roosan blogia, ja ilokseni huomasin että hänellä on samoja arvoja taulukossaan, kuin minulla! Oppimisen suhteen samaistun myös Roosan fiiliksii siitä, että koen tarvitsevani harjoitusta vähän kaikessa. Koen olevani ylipäätään oppijana sellainen, että tarvitsen paljon toistoa ja aktiivista kertaamista, eikä aika tai jaksaminen tunnu riittävän tähän. Myös epäonnistumiset kolahtavat turhankin pahasti ja oma osaamattomuus turhauttaa, tuntuu etten ole tarpeeksi tyytyväinen yhteenkään tuottamaani karttaan. Toisaalta, kuten Roosakin toteaa, QGIS:sin perusteellinen hallitseminen vaatii hirmuisesti harjoitusta.
Tähän mennessä kaikki on sujunut mielestäni kuitenkin tarpeeksi hyvin, vaikka gis ei ole lemppaeriasoitani mantsassa. Olen tyytyväinen siihen, että olen jaksanut keskittyä vaikealtakin tuntuviin juttuihin ja sen ansiosta oppinut paljon uutta! Suurena motivaation ja inspiraation lähteenä on olleet muiden blogit, kiitos kaikille jotka ovat panostaneet blogiteksteihin ja jaksaneet vääntää juttuja rautalangasta! 😀
Lähteet:
Kurssimateriaali
Harmonen, R. (2021) Viides kurssikerta, bufferointia
<https://blogs.helsinki.fi/harmoroo/2021/02/18/viides-kurssikerta-bufferointia/>
Leinonen, I. (2021) Viides kurssikerta
<https://blogs.helsinki.fi/ilarilei/2021/02/19/viides-kurssikerta/>