Esitelmäkutsu suomeksi

Keynote-puhujat:

Jørgen Bruhn, Linnéuniversitet, Ruotsi
Siru Kainulainen, Turun yliopisto
Merja Polvinen, Helsingin yliopisto

Kirjallinen ilmaisu nojaa vahvasti aisteihin ja aistimuksellisuuteen. Aistivaikutelmat syntyvät esimerkiksi visuaalisista kuvista, kuten lumihiutaleista Kitty Štšerbatskajan turkismuhvilla tai hiostuneista enkelinkiharoista Tadzion ohimoilla. Visuaalisuutta edustavat myös kielikuvat, kuvarunot, esinerunot (Dinggedicht), kuvituskuvat ja kansikuvataide. Tekstin rytmi, äännemaailma ja onomatopoetiikka ovat esimerkkejä kirjallisuuden auditiivisuudesta. Haju- ja makuaisteja hyödynnetään runsaasti synestesiassa, mutta ne kytkeytyvät myös kirjallisuuden runsaslukuisiin ruokailukohtauksiin.

Viime aikoina kirjallisuudentutkimuksessa on kiinnitetty yhä enemmän huomiota siihen, miten kirjallisuuden keinoin voidaan esittää puuttuvia, ylikorostuneita tai rajoittuneita aisteja sekä ei-inhimillisten olentojen aisteja ja aistimuksia, yliluonnollisia aisteja unohtamatta. Myös lukeminen on aisteihin vetoava kokemus. Kirjan paino, sivujen karheus ja painopaperin tuoksu, kuvituksen ja tekstin yhteispeli, lukuympäristö sekä kirjallisuuden tuottamat mielikuvat luovat ja ohjaavat lukukokemusta. Kirjan lukeminen voi lisäksi herättää vahvoja makuihin ja hajuihin liittyviä muisti- ja mielikuvia. Kosketuksen merkitystä on korostettu etenkin lapsilukijoiden kohdalla sekä suhteessa kirjan materiaalisuuteen että lukuhetkeen. Lukemiseen liittyvät aistikokemukset ovat tällä hetkellä murroksessa; paperisen kirjan rinnalle on noussut ääni- ja e-kirja, aikuisille julkaistaan yhä enemmän kuvakirjoja ja toiminnalliset kosketus- ja luukkukirjat ovat vakiinnuttaneet asemansa pienten lasten suosikkien joukossa. Digitaalisuus muuttaa lukemisen aistimuksellisuutta monilla tavoilla.

Kirjallisuudentutkijain Seuran järjestämät Kirjallisuudentutkimuksen päivät 2021 paneutuvat aisteihin kirjallisuudessa. Teema mahdollistaa monitieteisen lähestymisen kirjallisiin kulttuureihin. Toivommekin kulttuurintutkimuksen, filologioiden, kasvatustieteiden, vammaistutkimuksen ja eläintutkimuksen sekä monen muun alan näkökulmien rikastuttavan kuvaamme aistien roolista ja representaatiosta kirjallisuudessa. Myös filosofiset ja metodologiset lähestymistavat sekä muiden oppialojen abstraktit ovat tervetulleita.

Konferenssi on avoin myös tutkimushankkeiden esittelyille.