Kurssikerta 4. Ruututeemakartta

Tällä kertaa harjoittelimme  ruututeemakartan tekemistä mapinfossa. Itse putoan aina harjoituksen alkuvaiheilla kyydistä, kun tiedostot eivät aukea tai löydy tai tulee vahingossa väärä toiminto, mutta ei hätää, sain lopulta kartan päälle hienon Gridverkon, joka käsittääkseni rajasi käsiteltävät datapisteet aina tietylle ruudulle. “Gridille” piti luoda  myös oma “tietokantasarake”, jotta tarkasteltavat tiedot “sijoittuvat” kartalle oikein.  Tehtävässä tehtiin väestöntiheyskartta, ja halutun väestöryhmän määrää tarkasteltiin halutulla alueella.

Itsenäistehtävässä tämä kaikki piti taas toistaa itse. Loistavaa pedagogiaa, en sitä kiellä, mutta jestas kun tunnen itseni aina ihan seinäjuntiksi tuijotellessani ohjeita ja eteeni avautuvia toimintaikkunoita. Vika on minussa, olisi aina niin kauhean tärkeä mukamas tietää, mitä ja miten ja miksi ja mihin tämä nyt perustuu,  ja miten pyöristää ja IHAN SAMA, TEE NYT SE TEHTÄVÄ VALMIIKSI JA MENE SYÖMÄÄN!!!

Lopputulos on sitten se, että kiire tulee ja se näkyy valmiissa kartassa. Laatimani kartta tarkastelee ruotsinkielisten jakautumista Helsingin kantakaupungin alueella. Minulle on kehittynyt vahvahko intuitio siitä, että Länsi-Helsingissä asuisi enemmän ruotsinkielisiä suhteessa esim. Itä-Helsinkiin. Syynä tunteeseen saattaa olla oma lapsuuteni Lauttasaaren mikä-mikämaassa, pienellä saarella oli sekä ruotsinkielinen päiväkoti, että koulu. Itä-Helsingissä  (Vuosaaressa)  asuessani ei ruotsinkielellä tarvinnut ketään kiitellä tai tervehtiä. Nyt halusin tarkastella, löytyykö elitistisestä kantakaupungista (jossa itse tällä hetkellä asun) selvästi ruotsinkielisiä alueita.

Jaoin aineiston kolmeen luokkaan, ja käytin luokkajakoon kvantillijakoa, aineistoni oli vinosti jakautunut. Olen varmaan joka ikinen kerta käyttänyt kvantillijakoa, koska se mielestäni jakaa vinon aineiston “reiluiten”, kun luokat ovat keskenään yhtä suuret. Pitää joku kerta käyttää muuta jakoa ihan vaan vaihtelun vuoksi.  Värejä en ehtinyt oikein säätää, ja kartasta tuli visuaalisesti huono ja kömpelö.

HurritEihän tuosta pastellikimarasta oikein mitään tolkkua saa. Mittakaava on paikallaan, mutta pohjoisnuoli puuttuu, ja mikä pahinta, legenda. Näin sanallisesti voin kertoa, että siniset ovat suurin luokka, vihreät keskimmäinen ja keltainen pienin luokka.

Mutta vaikka kartta on visuaalisesti heikko, on siihen tallennettu sen sisältämä aineisto ja toki sitä tulkita voi, ainakin tekijänsä, joka tietää mistä on kysymys. Intuitioni osui sekä oikeaan että väärään. Lauttasaari, sekä muu Länsi-Helsinki on ruotsinkieliseltä väestöltään runsasta suhteessa muihin alueisiin, samoin Vallilan alue. Kaupallisen toiminnan hallitseman keskusta-alueen asukkaista ruotsinkielisten osuus oli luokittelun pienin. Nopeasti katsottuna vaikuttaa, että ruotsinkielinen enemmistö asustaa kantakaupungissa asuntojen kannalta viihtyisimmillä alueilla. Tällainen jakautuminen voisi viitata siihen ,että ruotsinkielisten yhteiskunnallinen asema olisi kantaväestö parempi pääkaupunkiseudulla. Tämän tyyppiset suorat tulkinnat (varsinkin Annin tekemistä kartoista) ovat hyvin vaarallisia, ja valitettavan usein eräät populistisen puolueen kansankynttilät tähän helmasyntiin sortuvat. Tällaisten signaalien pohjalta toki voi lähteä tarkastelemaan tutkimuskysymystä toiselta kannalta, ja saada polttavan tarpeen verrata vaikka asukkaiden tulotason ja äidinkielen välistä suhdetta.

Itse kuitenkin tarkastelisin tämän tyyppistä karttaa niillä lähtöoletuksilla, mitkä kysymyksen asettelussa on huomioitu. Kartta esittää kolmeen erisuuruiseen luokkaan jaettujen ryhmien jakautumista kartalla. Ei muuta. Piste.

Ruutukartat voivat nähtävästi olla hyvin informatiivisia, jos niitä laatii ihminen, joka osaa niitä tehdä. Tiia Seeve esitti ruutukartalla alle kouluikäisten lasten lukumääriä sekä absoluuttisina arvoina, että väestön kokonaismäärään suhteutettuna.  Karttoja vertailemalla voi korostaa, miten paljon kartan informaatio muuttuu, riippuen siitä, miten se esitetään. Kannattaa käydä ihailemassa.

Lähteet:

Seeve Tiia  2014. Kurssikerta 4: Ruudut Helsingin yllä. Luettu 21.2.2014 <https://blogs.helsinki.fi/setiseti/2014/02/07/kurssikerta-4-ruudut-helsingin-ylla/>

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *