Neljännellä kurssikerralla opimme tekemään ruutukarttoja QGis:in avulla. Perusideana oli luoda ruudukko ja yhdistää siihen haluttua paikkatietoa. Kuvassa 1 on tekemäni ruutukartta, joka kuvaa naisten ja miesten määrää pääkaupunkiseudulla. Halusin yksinkertaistaa karttaa mahdollisimman paljon, jotta se olisi mahdollisimman helppolukuinen. Päätin siis luoda kuvan 1 karttaan vain kolme luokkaa. Punaiset ruudut kuvaavat alueita, joissa naisia on enemmän kuin miehiä ja siniset ruudut taas kohtia, joissa miehiä on enemmän. Harmaat sen sijaan kuvaavat alueita, joissa naisten ja miesten määrä on melkein sama. Kyseisissä ruuduissa naisten ja miesten määrä ei ole täsmälleen sama, sillä en usko kyseisen valinnan kuvaavan ilmiötä hyvin. Päätin siis tehdä harmaista alueita, joissa miehiä on joko 25 enemmän tai vähemmän kuin naisia.
Kuva 1. Pääkaupunkiseudun sukupuolijakauma – harmailla alueilla naisten ja miesten ero on korkeimmillaan 25 ihmistä
Kuvan 1 kartan avulla voidaan havaita, että pääkaupunkiseudulla on suhteellisesti enemmän naisia kuin miehiä. Kuvan 2 kartassa korostuu myös erityisesti Helsinki, jossa naisia on selkeästi enemmän.
Yksi mahdollinen syy pääkaupunkialueen sukupuolittuneisuuteen voi olla koulutus. Nuoret naiset hakeutuvat esimerkiksi Helsinkiin kouluttautumaan, kun taas nuoret miehet jäävät useammin pienempiin paikkakuntiin (Kansan Uutiset). Jonna Kääriäinen teki myös blogissaan huomion, että naisten osuus yliopistoissa on suurempi kuin miesten.
Ylen tutkimuksen mukaan naiset kuitenkin kannattavat kaupungistumisen hidastamista miehiä enemmän (Yle Uutiset). Toisaalta alle 30-vuotiaat kannattavat kaupungistumista enemmän kuin monet vanhemmat ikäluokat. Jos sukupuolijakauman yksi syy on naisten halu kouluttautua pääkaupunkiseudulla, tässä tuloksessa on järkeä. Suurin osa opiskelijoista on alle 30-vuotiaita, minkä takia he kuuluvat yleisesti ottaen ryhmään, joka ei ole yhtä kriittinen kaupungistumista kohtaan.
Tämä kurssikerta opetti minulle taas paljon. Tärkein opetus on ehdottomasti se, että yritän olla jokaisessa työn vaiheessa tarkkana. Tämä korostui tällä kurssikerralla, sillä jotkin käyttämäni toiminnot veivät aikaa suurehkojen aineistojen kanssa. Muutaman kerran aloin suorittamaan toimintoja, joita en edes tarvinnut. Kulutin siis mukavasti aikaa ohjelmiston suorittaessa minulle tarpeettomia laskuja. Tämä saattoi toisaalta olla ihan hyvä asia, sillä näissä väleissä pystyi pitämään pieniä taukoja. Lopputulos on mitä on, olen vain joka kerta tyytyväinen, jos saan jotain aikaiseksi.
Lähteet
Kääriäinen, J. (2020). Pisteainestosta ruututeemakataksi. Luettu 20.2.2020. https://blogs.helsinki.fi/kaarijon/
Virkunen, J. (2019). Naiset lähtevät kaupunkeihin, miehet jäävät pienille paikkakunnille – kaupungistuminen on pirullinen ongelma poliitikoille. Kansan Uutiset. Luettu 20.2.2020. https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4084472-naiset-lahtevat-kaupunkeihin-miehet-jaavat-pienille-paikkakunnille-kaupungistuminen-on-pirullinen-ongelma-poliitikoille.
Pantsu, P. (2019). Kysely: Enemmistö haluaa valtion hidastavan kaupungistumista – naiset miehiä enemmän, aluetutkijan mukaan tulos kertoo alueiden kostosta. Yle Uutiset. Luettu 20.2.2020. https://yle.fi/uutiset/3-11020767.