Kolmannella kurssikerralla opimme käyttämään monia uusia QGis:in toimintoja. Tunnilla muutimme Exceliin tallennetun taulukon csv -muotoon ja liitimme kyseisen tietokannan projektimme tasoon. Yhdistimme myös tietokantoja join -toiminnon avulla. Aikaiseksi saimme kuvan 1 mukaisen kartan, joka kuvaa Afrikan konfliktien, timanttikaivosten ja öljykenttien esiintymistä. Tunnilla sain kartan valmiiksi ja ensimmäistä kertaa kurssin aikana koin onnistuneeni jossain työssä suhteellisen helposti. Teen kuitenkin kaikki tunneilla tehdyt työt uudestaan kotona auttaakseni muistijäljen syntymistä. Ilokseni onnistuin tuottamaan haluamani näköisen kartan myös itsenäisesti.
Itse kartan ulkonäköön voi vaikuttaa monin tavoin. QGis sisältää useita eri vaihtoehtoja kartan ulkoasun muokkaamiseen ja kotona perehdyinkin näihin perusteellisemmin. QGis:illä kartoista voi tehdä hyvinkin persoonallisia, mutta vaarana tällöin on karttojen liiallinen monimutkaisuus. Tämän takia halusin pitää karttani mahdollisimman tylsänä, mutta helppolukuisena.
Kuva 1. Afrikan timanttikaivosten, öljykenttien ja konfliktien sijoittuminen
Kotona oli tarkoitus myös tehdä itsenäisesti kartta Suomen valuma-alueiden tulvaindekseistä ja järvisyydestä. Tulvaindeksien havainnollistaminen kartalla oli helppoa. Myös jo tunnilla käyty excel -tiedoston tuominen osaksi projektia sujui suhteellisen helposti. Ongelmia kuitenkin syntyi, kun järvisyyttä piti yrittää havainnollistaa histogrammien avulla. Aluksi en saanut yhtään diagrammia näkymään kartallani. Hetken pohdinnan jälkeen sain niistä kaksi näkymään. Muutin muun muassa palkkien pituutta suuremmaksi, sillä oletin etteivät lyhyimmät palkit näy liian pienen palkkikoon takia. Tämä ei kuitenkaan onnistunut. En tiedä miksi muut pylväät eivät tulleet näkyviin ja toistinkin oikeiksi uskomani vaiheet uudestaan useaan kertaan.
Muutaman päivän jälkeen onnistuin kuin onnistuinkin saamaan histogrammit näkyviin. En vieläkään ymmärrä mitä tein aikaisemmilla kerroilla väärin. Mielestäni toistin samat vaiheet kuin aikaisemminkin, mutta tulos oli eri. Olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että sain histogrammit näkyviin. Kuvassa 2 on tuottamani kartta. Olen suhteellisen tyytyväinen kartan ulkonäköön. Minulle kävi samanlainen moka kuin Emma Wardille, sillä unohdin itsekin lisätä järvisyyttä kuvaavien histogrammien selitteet karttaani. Se olisi voinut helpottaa kartan tulkintaa huomattavasti…
Kuva 2. Valuma-alueiden tulvaindeksi ja järvisyys
Pyrin tekemään mahdollisimman yksiselitteisen ja selkeän kartan. Alkuperäisessä kartassa esimerkiksi joet ja rantaviiva oli kuvattu melko paksuilla tummilla viivoilla, jotka tekivät kartasta raskaan näköisen. Päädyin siis muokkaamaan esimerkiksi objektien viivojen paksuuksia. Tämän takia jotkin kartan osat, kuten järvet eivät kuitenkaan erotu yhtä hyvin kuin haluaisin. Sain kuitenkin tärkeimmät tiedot, tulvaindeksit ja järvisyyden, näkymään ihan mukavasti.
Kuvan 2 kartan perusteella havaitaan, että suurimman tulvariskin omaavat alueet ovat rannikkoalueilla. Kyseiset alueet ovat pinta-alaltaan pieniä ja niiden järvisyysprosentit ovat suhteellisen matalia. Järvet toimivat hyvinä väliaikaisina vesivarastoina, minkä takia suuri järvisyysprosentti pienentää tulvariskiä.
Lähteet:
Ward, E. (2020). Kolmas kerta toden sanoo? Tuuletustanssi ja hälyyttävän tyhjä teekuppi. Luettu 10.2.2020. https://blogs.helsinki.fi/emmaward/