Toisella kurssikerralla tutustuimme rajapintoihin ja ehtolausekkeisiin sekä projektioiden valinnan merkitykseen. Aloitimme tuomalla Tilastokeskuksen tuottamaa kuntadataa WFC-palvelun kautta. Datan avaaminen QGis:issä osoittautui hämmentävän helpoksi ja tiedostot oli helppo saada toimimaan ensimmäisellä yrityksellä.
Tunnilla loin kuvan 1 kartan, jossa vertaillaan TM35FIN -projektion ja Mercator Sphere -projektion aiheuttamia pinta-alaeroja. Kartan työstämisen aikana koin monia hankaluuksia. Ensimmäisellä kerralla onnistuin laskemaan TM35FIN -projektion pinta-alan, mutten jostain syystä onnistunut laskemaan toisen projektion pinta-alaa. Törmäsin ilmeisesti samaan ongelmaan kuin Mathilda Carpelan, joka kertoo blogissaan saaneensa projektioiden pinta-aloista hyvin samanlaisia tuloksia. En vieläkään ole varma miksi ensimmäinen kerta epäonnistuin, mutta toisella kerralla pinta-alan lasku toimi.
Kuva 1. Mercatorin projektion ero TM35FIN -projektioon.
Seuraavassa laskussa laskin pinta-alojen prosentuaaliset erot. Jostain syystä onnistuin tämän laskemaan ongelmitta, vaikka tuskailin aikaisemmin helpomman laskutoimituksen kanssa.
Tämä kurssikerta on ehdottomasti opettanut minulle jotain. QGis:issä on paljon pieniä nappeja ja ne on usein piilotettu hyvin. Tämän lisäksi havaitsin olevani erityisen huonomuistinen. Kuten Laura Hynynenkin havaitsee blogissaan, työn teossa on monia vaiheita ja ne on kaikki tehtävä tietyssä järjestyksessä. Kotona karttoja tehdessäni sain kyllä pariin otteeseen pitää rauhoittumistaukoja työskentelyn seassa, sillä turhauduin kykenemättömyyteeni muistaa joitakin vaiheita. Lopulta sain kuin sainkin puristettua kuvan 1 kartan ulos.
Kuva 2. Robinsonin projektion kokoero suhteessa TM35FIN -projektioon.
Kuvan 2 kartta sen sijaan kuvastaa TM35FIN -projektion kokoeroa suhteessa Robinsonin projektioon. Jos kuvan 2 eroja vertaa kuva 1 eroihin, voidaan havaita suurta vaihtelua alueiden ko’oissa. Robinsonin projektio toki vääristää mittasuhteita jonkin verran, mutta ei läheskään yhtä pahasti kuin Mercatorin projektio. En ole varma laskujeni todenmukaisuudesta, mutta uskon niiden olevan tämän perusteella ainakin oikeaan suuntaan osoittavia.
Pientä kritiikkiä antaisin itselleni ainakin karttojen ulkonäöstä. Tein kyseiset kartat eri ajankohtina, joten käytin erimerkiksi erilaisia pohjoisnuolia kuvissa. Tämä ei sinällään ole virhe, mutta se silti iskee ainakin omaan silmääni. Legendojen numerot olisi myös voinut pyöristää esimerkiksi kokoluvuiksi, sillä kymmenesosien tietäminen ei tässä tapauksessa lisää mitään arvokasta karttojen tulkintaan. Kaiken kaikkiaan olen ihan tyytyväinen aikaansaannoksiini, vaikkeivat ne ole läheskään täydellisiä.
Lähteet:
Carpelin, M. (2020). Kursgång 2: Jamförelse av olika projektioner. Luettu 31.1.2020. https://blogs.helsinki.fi/carpmath/
Hynynen, L. (2020). Projektiot suurennuslasin alla. Luettu 31.1.2020. https://blogs.helsinki.fi/lauravel/