Neljännen viikon harjoitteet

Neljännellä viikolla QGIS-harjoittelu on sujunut paremmin kuin aiemmalla viikolla. Ainut ongelmani oli ensimmäistä aineistoa luodessa – siitä myöhemmin lisää. Tämän harjoituskerran tarkoituksena oli tutustua rasteriaineistoon ja ruutukarttoihin, sekä niiden tuottamisen kautta esittää tietoa.

Pääkaupunkiseudun asukkaista kertova aineisto ladattiin ohjelmaan, minkä jälkeen tähän lisättiin päälle ruudukko. Ruudukon kokoa muunnettiin harjoitukseen sopivaksi, eli 1km x 1km -kokoon. Tietokanta oli hyvin kattava, joten jos jonkinlaista karsintaa tietokantoihin tehtiin. Kuvassa 1 on harjoituksena tehty kartta, joka esittää ruotsinkielisten osuutta pääkaupunkiseudun asukkaissa. Yritin tehdä omana harjoitteena muunkielisten osuuden laskemista, mutta tätä tietoa visualisoidessa legendaan muodostuvat numerot näyttivät jotain miljoonan luokkaa – ei siis ihan oikein mennyt. Tätä yritin useamman kerran onnistumatta. En tiedä missä meni vikaan!

Kuva 1. Ruotsinkielisten osuus pääkaupunkiseudulla

Kuvassa 1 eniten ruotsinkielisiä esiintyy Helsingin kantakaupungin alueella eniten. Tämä johtunee suuremmasta asukastiheydestä alueella – suurempaan määrään ihmisiä mahtuu useampia ruotsinkielisiä. Lisäksi hieman tummempana esiintyviä alueita on Kauniaisissa ja Espoon Matinkylässä. Matinkylässä asukasmäärät voivat vaikuttaa tulokseen. Kauniaisten ruotsinkielisten osuus voi juontaa juurensa alueen hintatasoon, yhteisöllisyyteen ja palveluihin. Ruotsinkielisen väestön ylioppilaskirjoituksien menestyksen syitä on tarkasteltu Yle:n uutisartikkelissa “Ruotsinkielisten lukioiden voittokulku STT:n vertailussa – 20 parhaasta lukiosta puolet on ruotsinkielisiä” (Yle, 2019). Artikkelissa viitataan kielitaidon vahvuuteen niin suomen, ruotsin kuin englanninkielenkin osalta verrattuna suomenkielisiin suomalaisiin. Lisäksi koulujen yhteisö on tiiviimpi, jolloin esimerkiksi lukiota käydään todennäköisemmin aina valmistumiseen asti. Artikkelin mukaan tiivis ja tuttu yhteisö kannattelee ja kannustaa kanssaopiskelijoita. Mielestäni tässä tulee montakin seikkaa ja perustetta Kauniaisten ruotsinkielisten osuuteen. Hyvällä ylioppilastodistuksella ja tiiviin yhteisön tuella saatetaan päästä korkeakouluun helpommin ja toisaalta ruotsinkielisiin korkeakouluihin ei ole samalla määrin hakijoita kuin suomenkielisiin korkeakouluihin. Kouluttautuminen luo usein hyvän taloudellisen tilanteen ja siten mahdollistaa vapauden valita asuinkuntansa. Koska ruotsinkieliset ovat tiivis yhteisö ja ruotsinkielisiä palveluita sattuu Kauniaisissa jo valmiiksi olemaan, pysyy ruotsinkielisten osuus verrattain korkealla suhteessa muuhun pääkaupunkiseutuun.

Korkeuskäyrät Pornaisissa

Tutustuimme myös rasterimuotoiseen laserkeilausaineistoon ja sen käsitteleminen oli mielenkiintoista. Pohjana toimi peruskarttalehti alueesta. Aineistoon lisättiin sitten rinnevarjostustaso ja korkeuskäyriä. Tarkastelin korkeuskäyriä karttalehden ja rinnevarjostuksen kanssa erikseen. – Ero oli huomattava rinnevarjostuksen kanssa verrattuna “tasaisen oloiseen” karttalehteen. Kuvaan 2 laitoin kaikki tuotetut aineistot esille.

Kuva 2. Pornaisten korkeusvaihteluita peruskarttalehdellä

Lähteet:

Yle, 2.12.2019. Ruotsinkielisten lukioiden voittokulku jatkuu STT:n lukiovertailussa – 20 parhaasta lukiosta puolet on ruotsinkielisiä. https://yle.fi/uutiset/3-11096406 (Viitattu 15.2.2022)