”Hyvät naiset ja herrat, mina damer och herrar, tervetuloa lennolle QGIS 3.4.1 Madeiralle. Lento ei välttämättä ole aivan suora tai ongelmaton, mutta jos kaikki ottavat rauhallisesti, niin emmeköhän selviä” Ja näin alkaa virtuaalimatka Madeiralle. Ottaessamme ilmastonmuutoksen huomioon on tällainen virtaalimatka loistava valinta saada uusia kokemuksia ja tunteita.
Ensimmäisellä kurssikerralla pääsin vihdoin avaamaan QGIS ohjelman, tuon luvattujen karttojen ihmemaan, josta olen jo pitkään kuullut ja haaveillut. QGIS on omien nettisivujensa mukaan ”ammattikäyttöön tarkoitettu paikkatieto-ohjelmisto, joka perustuu avoimeen ja vapaaseen lähdekoodiin”. Ensimmäinen kurssikerta sujui jokseenkin kivuttomasti, kunhan vain ajatus ei karkaillut. Näin toki kävi, sillä iltaluennolla minua rehellisesti sanottuna alkoi parikin kertaa nukuttamaan. Onneksi vierustoveri oli ainakin yhtä hereillä ja kertoi sen, mitä minulta oli mennyt ohi. Kävimme ohjelman ominaisuuksia läpi yhdessä askel askeleelta ja näin sitä huomaamattaan onnistui loihtimaan oman tietokoneruudunsa näkymään ensimmäisen kartan Suomesta. Huomasin heti, että kaikki visuaaliseen informaatioon liittyvät muokkaustoiminnot jäivät helpoiten päähäni, kuten värien muokkaus tai projetkin muokkaus tallennettavaksi ”kartaksi”, jossa siihen lisättiin mittakaava yms.
Kiteytettynä voin sanoa, että ensikosketus ohjemaan oli oikeastaan varsin mukava. Toisaalta uskon kokemuksen johtuvan siitä, että opimme ja käytimme ohjeman ominaisuuksista vasta minimaalista osuutta. Pienellä jännityksellä odotankin jo ohjelman haasteellisempaa soveltamista monimutkaisemmilla toiminnoilla. Kuten Jaakko Kuurne omassa kurssiblogissaan (2020) toteaakin: ”Suurten informaatiomäärien integraation varjopuolena on valtaisa toimintojen määrä ja siten käyttämisen hankaloituminen”.
Ensimmäinen tähän blogiinikin liitettävä kurssityö (Kuva 1.) koostui tilastokeskuksen kunnista tuottamasta datasta vuodelta 2015. Valitsin tarkasteltavaksi niinkin mukavan aiheen kuin avioerot kunnittain (edelleen vuodelta 2015). Työn teko oli hyvin simppeli enkä yrittänytkään mitään simppeliä suurempaa näin ensimmäisellä kerralla säästääkseni väsynyttä mieltäni. Karttakuva näyttää sen mitä halusinkin, mutta sen luotuani totesinkin, että tosiasissa kuva ei kerro paljoakaan. Oletettavastikin pääkaupunkiseudulla erotaan eniten, sillä siellä asuu eniten ihmisiä. Olisikin ollut hyödyllisempää saada tieto kartalle esimerkiksi suhteellisena osuutena verrattuna kuntien aviolliseen väestöön.
Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa seuraavalle kurssikerralle ja mahdollisesti haastavampiin toimintohin.
Lähteet:
Kuurne, J. 20.1.2020
Johdanto ja tutustumista QGIS-ohjelmistoon. Luettu 21.1.2020
https://blogs.helsinki.fi/jaakongisblogi/
QGIS viralliset nettisivut
https://www.qgis.org/fi/site/index.html