Näin alkaa kurssi olemaan taputeltu. Matka on ollut rehellisesti sanottuna todella positiivinen ja mieluisa. Viimeisen kurssikerran tehtävä vaati alkuvalmisteluja, eli tiedon etsimistä netistä. Tätä puuhailinkin sen verran, että en lopulta päätynyt Kumpulaan asti vaan tein koko homman omalta koneeltani olohuoneen lattialla.
Lopulta kaikki käyttämäni numeerinen data löytyi samasta paikasta Tilastokeskukselta http://www.stat.fi/tup/statfin/index.html -sivustolta. Sitä tutkiessa kiinnostuin kattavasta koulutukseen liittyvästä tilastodatasta.
Niinpä tutkailin syvemmin aineistoja, jotta keksisin mihin tarkemmin aihettani rajaisin. Päädyin sitten sekä kiinnostuksen että sattuman kautta tutkailemaan lähinnä lukiokoulutusta. Tein useamman kartan, joissa esittelen muun muassa oppilaitosten sijaintia ja lukioon hakeutuvien nuorten määriä.
Koska huomasin lataamassani tilastokeskuksen datassa olevan tietoa kunnittain, tein omaa työtäni helpottavan ratkaisun käyttää pohjakarttana samaa, kuin kurssin ensimmäisellä ja toisella kerralla käyttämämme (toivottavasti tämä ei ole mikään kamala huijaus).
Käyttämäni työvaiheet sisälsivät tuttuja juttuja. Ensin latasin tilastokeskuksen dataa haluamillani ominaisuuksilla exceltiedostoiksi. Rajasin esimerkiksi kaiken datan olemaan vuodelta 2014, sillä näin huomasin pohjakarttanikin datan olevan. Excelin siivosin kaikesta turhasta ja tallensin csv (eli comma separated-values) -muotoon. Tämän avasin tuttuun tapaan GIS:ssä ja yhdistin numeerisen datan pohjakarttaan Join-toiminnolla, käyttäen hyväksi kuntien nimiä, jotka löytyivät sekä pohjakartan että netistä lataamani datan tiedoista.
Latasin useampia tilastoja, jotka GIS:ssä yhdistin pohjakarttaan. Sen lisäksi tuotin itse kaksi uutta datasaraketta suorittamalla laskutoimituksia. Selittääkseni lisää onkin jo syytä esitellä kyseisiä karttakuvia.
Loin ensiksi koropleettiteemakartan, joka esittää 15-19-vuotiaiden nuorten määrää (väritys) sekä lukio-oppilaitosten määrää (histogrammit) kunnittain. Kartasta voi havaita hieman yllätyksettömästi, että mitä enemmän nuoria kunnassa asuu, sitä enemmän myös lukioita kunnassa sijaitsee. Lukioiden numeerista määrää en saanut fiksusti samalle kartalle, mutta sanottakoon, että useimmissa kunnissa niitä oli yksi ja eniten lukioita sijaitsi Helsingissä lukumäärällä 19.
Halusin selvittää myös missä kunnissa kokonaisasukaslukuun nähden sijaitsee eniten 15-19-vuotiaita nuoria. Tämän sain kartalle luomalla laskutoimituksen siivittämänä oman sarakkeen, josta loin taas oman teemakartan (kuva 4.)
Viimeisenä halusin vielä tarkastella millainen osuus peruskoulun päättäneistä nuorista päätyy lukioon (ja jälleen kerran tarkastella asiaa kunnittain). Tässä kohtaa koin hieman teknisiä ongelmia. Löysin lukioon jatkaneitten nuorten lukumäärät kunnittain, mutta halusin laskea vielä, kuinka suuri osa kaikista kunnan peruskoulun päättäneistä nuorista jatkoi lukioon. Kuten edellä esitetyistä kartoista huomaa, saatavilla oli tietoa peruskoulu-/lukioikäisistä nuorista 15-19-vuotiaiden haarukalla. Enkä ainakaan Tilastokeskuksesta löytänyt vuodelta 2014 ainoastaan 15-vuotiaiden nuorten määrää kunnittain. Senpä takia tyydyin hieman valheelliseen lopputulokseen laskiessani vuonna 2014 lukioon jatkaneiden nuorten osuutta, sillä käytin siihen 15-19-vuotiaiden yhteismäärää :/.
Päätin samalla tarkastella lukioon jatkaneiden rinnalla ammatilliseen koulutukseen jatkaneiden osuutta (kuva 6.) sekä ilman jatkopaikkaa jääneiden osuutta (kuva 7.).
Mietin tätä itsenäistä työtä tehdessä, että onko tämä nyt tarpeeksi haastava ”lopputyö” kurssille. Totesin kuitenkin, että ehkä tärkeintä olikin huomata, että en tarvinnut näiden karttojen tekemiseen sanallista tai kirjallista apua, vaan muistin ja löysin tarvittavat toiminnot itsenäisesti ja ilman suurempia takkuilua GIS:stä. Eli koen oppineeni kurssin aikana käyttämään GIS:sin perustoimintoja jouhevasti.
Lähteet:
Tilastokeskus
http://www.stat.fi/tup/statfin/index.html -sivustolta.