(Lennosta osin muistiinpanoina kirjoitettu postaus tämäkin. Edelleen tarkemmin asiasta kiinnostuneiden kannattaa tsekata linkkien takaa löytyvät esitykset)

Session teemana oli “Climate change and disaster forecasting 1“.

Chris Chiesa:”Real-time Global-Hazard Situational Awareness”

PDC:n (Pacific Disaster Center) toimii Tyynen valtameren alueella ja kerää niin policy-tietoa kuin luonnontieteellistäkin tietoa erilaisista tapahtumista. Keskus toimii Hawaijilla.

Keskuksen eräs tehtävä on rakentaa siltaa tiedeyhteisön ja päättäjien välille. Näiden kahden yhteisön välillä on eronsa niin yleisön, varmuuden ja todennäköisyyksien, sanastojen ja yhteyksien osalta. Siinä missä tiedeyhteisön yleisä on peer review-pohjalla, päättäjien yleisö on nk. suuri yleisö. Tiedeyhteisön sanasto on monimutkainen, päättäjien yksinkertainen jne.

PDC:llä teknologiaa luonnotieteellisen seurantaan, visualisointi ja paikannusjärjestelmiä, tieteellistä mallintamista ja viestintäjärjestelmiä. Tutkimusvälineet tukevat tiedon hankintaa. Viestintävälineet tukevat päättäjiä, tuhoalueiden toiminnan johtamista ja humanitäärisen avun perille saamista.

Haasteita: Päättäjien on vaikea ottaa koppia, prosessoida ja toimia olemassa olevan onnettomuusdatan varassa; tieto hajanaista, varoituksia on hankala integroida, tilannekuvan puutteet, riskin ymmärtämiselle ei ole kontekstia, tiedon levittämisen haasteet. Aika on kaikki kaikessa. Joskus tavallinenkin informaatio voi olla mahdotonta ymmärtää (esimerkiksi vaikkapa thaiksi kirjoitettu ohje onnettomuuden varalta)

PDC:n tapa lähestyä asiaa: automatisoi ja yksinkertaista, integroi, ymmärrä riski. Tietoja kerätään laajalta alueelta eri maista ja paikkakunnilta.

Karttapohjaiset tavat esittää asiaa, kuten esimerkiksi jonkun luonnonilmiön intensiteetti jollakin alueilla ja sen muuttuminen ajan funktiona. Karttoihin voi lisätä myös tietoja yhteiskunnallisesta infrastruktuurista (auttaa yhdessä ymmärtämään helposti mitä väestöä esimerkiksi taifuuni uhkaa ja tästä voi päätellä esimerkiksi uhan alla olevan väestön määrän yms.).

• Seurattavat asiat: Trooppiset myrkyt, tulipalot, maanjärjestykset, tsunamit, tulivcuoren purkaukset, tulvat.
• Riskin arvioinnin kohteet: Väestö, infrastruktuuri, rakennettu ympäristö, kriittiset kohteet

Trooppiset myrskyt (tietolähteitä jne.):

• NOAA, NWS
• JTWC
• Seurataan 6 tunnin intervallilla

Maanjäristykset:

• Nykyään paikkka, magnitudi, syvyys ja aika viimeiseltä 48 tunnilta (Richter > 2,0) (USGS/NEIC)
• Data päivitetään puolen tunnin välein
• Datasta saadaan esimerkiksi merialueilla piirrettyä rintaman etenemisen ja vyöhykkeiden kuva ajan funktiona

Maastopalot

• Paikka, kesto jne.
• Esimerkiksi australiasta hyvinkin yksityiskohtainen esitys maastopalojen paikasta ja yleisyydestä

Muuta

• GLIDE (Global Identifier Number), ADRC lähteenä. Uniikki id kaikille tuhotilanteille, päivitetään usean organisaation voimin

Pandemian seuranta:

• H5N1
• H1N1
• Karttapohjaiset esiintymistilastot

Yhteenveto toiminnasta:

• Integroi, yksinkertaista ja nopeuta prosesseja
• Ymmärrä vaarat ja riskit
• Varoitusten levittäminen
• Päätöksiin pitäisi pystyä viimeisimmän tiedon perusteella.

Tietoja voi käyttää myös silloin, kun esimerkiksi tankkeri vuotaa mittavasti öljyä, siihen miten öljyn oletetaan leviävän.

Tietojen julkisuus? Kaikki tiedot ovat jollain tavalla saatavilla julkisesti. Jotkut tiedot tosin salasanan takana.

* * *

Manuel J. Castro-Díaz (Universidad de Málaga), “Virtual tsunamis: real applications”

Esityksessä keskityttiin Tsunamien numeeriseen mallintamiseen, simulointiin ja sen vaatimaan laskentaan. EDANYA-tutkimusryhmää vetää professori Antonio Valle Sánchez.

Tsunamin kuvaus. Miten tsunami etenee lähestyessään rannikkoa. Avomerellä aallot ovat pitkiä ja nopeita, mutta eivät kovinkaan korkeita. Rantaan saapuessaan nopeus hidastuu, mutta aallon amplitudi kasvaa merkittävästi. Tsunameja voi syntyä maanjäristyksistä johtuen, tulivuoren pourkausten seurauksena, suurten sedimenttimäärien romahtaessa mereen, meteorien iskeytyessä mereen.

Matemaattinen malli. Ryhmä on mallintanunt veden pinnan muutoksia erilaisten pohjarakenteiden ja sedimenttien tilanteessa. Slaideissa ilmiesesti on esitetty Eulerin yhtälöihin perustuva kaavat (esim. Two-layer Savage-Hutter -vesimalli). Peruskaavat on kuitenkin kirjoitettu uudelleen ja löydetty vasin yksinkertainen muotoilu, jota vastaava mallia on testattu. Kaavan ja bitin murskausta siis.

Kaava on mallinnettu myös videolle asti.  Alboran- saarelta, Välimereltä on saatu luonnon dataa esimerkiksi merenpohjan muodoista.

Hysea-webalustaa käytetään eri mallien jakeluun ja visualistointiin suoraan kaavasta jne. Näyttää esimerkiksi aaltojen simulaatioita 3d-kuvina.

* * *

José Luis Goberna Caride, “Spanish National Crisis Management System (RENEM)”

-> Ei pidetty.