Mitä kartoilla on haluttu omana aikanaan kertoa? Mitä tietoa niistä on jätetty pois? Kartan valtaa – tarua ja totta karttojen takaa -näyttely käsittelee karttoihin kätkeytyvää informaatiovaikuttamista, salailua ja propagandaa.
Päivälehden museossa marraskuussa avautunut näyttely osoittaa, että kartta on paljon muutakin kuin pelkkä suunnistamisen apuväline tai upea taideteos. Näyttelystä löytyy kiinnostavia näkökulmia niin koululaisille kuin alan vannoutuneille harrastajille. Näyttely on esillä 21.11.–9.12.2018.
Kartan valtaa koostuu kymmenestä kartasta, jotka ovat John Nurmisen Säätiön ja Helsingin Sanomain Säätiön kokoelmista. Ajallisesti näyttely kulkee 1500-luvulta aina nykypäivän digitaalisten karttojen aikaan.
Näyttelyn ehdoton helmi on karttojen maailmaa täydentävä Olaus Magnuksen Historia de gentibus septentrionalibus eli Pohjoisten kansojen historia. Harvoin julkisuudessa nähty opus on ensimmäinen Pohjoismaiden kansojen historiaa, elämää ja tapoja esittelevä teos. Yhdessä legendaarisen Carta Marinan kanssa ne muodostavat kokonaisuuden, joka kertoo varhaisesta informaatiovaikuttamisesta, mutta samalla myös tavallisen suomalaisen elämästä 1500-luvulla.
Kartan valtaa -näyttelyn on käsikirjoittanut kokoelma-asiantuntija Lauri Kaira John Nurmisen Säätiöstä.