Kartan valtaa -näyttely Päivälehden museossa 9.12.2018 asti

Mitä kartoilla on haluttu omana aikanaan kertoa? Mitä tietoa niistä on jätetty pois? Kartan valtaa – tarua ja totta karttojen takaa -näyttely käsittelee karttoihin kätkeytyvää informaatiovaikuttamista, salailua ja propagandaa.

Päivälehden museossa marraskuus­sa avautunut näyttely osoittaa, että kartta on paljon muutakin kuin pelk­kä suunnistamisen apuväline tai upea taideteos. Näyttelystä löytyy kiin­nostavia näkökulmia niin koululaisille kuin alan vannoutuneille harrastajille. Näyttely on esillä 21.11.–9.12.2018.

Kartan valtaa koostuu kymmenes­tä kartasta, jotka ovat John Nurmi­sen Säätiön ja Helsingin Sanomain Säätiön kokoelmista. Ajallisesti näyt­tely kulkee 1500-luvulta aina nyky­päivän digitaalisten karttojen aikaan.

Näyttelyn ehdoton helmi on kart­tojen maailmaa täydentävä Olaus Magnuksen Historia de gentibus sep­tentrionalibus eli Pohjoisten kansojen historia. Harvoin julkisuudessa nähty opus on ensimmäinen Pohjoismaiden kansojen historiaa, elämää ja tapoja esittelevä teos. Yhdessä legendaari­sen Carta Marinan kanssa ne muo­dostavat kokonaisuuden, joka kertoo varhaisesta informaatiovaikuttami­sesta, mutta samalla myös tavallisen suomalaisen elämästä 1500-luvulla.

Kartan valtaa -näyttelyn on käsikir­joittanut kokoelma-asiantuntija Lauri Kaira John Nurmisen Säätiöstä.

Frederick de Wit: Totius Europae Littora Novissimé Edita, 1675. John Nurmisen Säätiö / Juha Nurmisen kokoelmat.