Tungosta maailman yhteisluettelomarkkinoilla

EUn tuella on toistakymmentä vuotta rakennettu mammuttia nimeltä The European Library, jonka kautta on haettavissa kaikkien Euroopan (myös EUhun kuulumattomien maiden) kansalliskirjastojen kokoelmat. Tarjonta on karttunut hitaasti ja tekniikka toiminut vaihtelevasti. Aikaa, vaivaa ja rahaa on palanut.

Amerikkalainen OCLC puolestaan on lähtenyt rakentamaan koko maailman kattavaa WorldCatiä, johon periaatteessa voivat liittyä mukaan kaikenlaiset kirjastot. WorldCatin testiversio on vapaassa käytössä osoitteessa http://worldcat.org/, mutta täyden palvelun saa vain maksua vastaan. Syvällisemmin aiheesta voi lukea Juha Hakalan artikkelista Tietolinjassa 2/2006 (http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20061551). Yhteistyösopimukset ovat vuosien myötä kuitenkin muuttuneet monimutkaisemmiksi ja kalliimmiksi, mikä on omiaan viemään pohjaa aidosti maailmanlaajuiselta palvelulta. Esimerkiksi suomalaisen FENNICA-tietokannan tietueita ei ole pitkään aikaan päivitetty sinne sopimusteknisten epäselvyyksien vuoksi.

Google on ajanut sivuraiteella ohi näiden byrokraattisempien hankkeiden ja markkinoi näkyvästi Book Searchiään, johon tässäkin blogissa on jo aiemmin viitattu (ks. esim. Google teoshaku Lindaan ja Nelliin).

Toinen ääripää on LibraryThing, jonne omia kirjojaan voi luetteloida kuka tahansa.

Nyt näille markkinoille on tullut myös verkkoarkistoinnin uranuurtaja Internet Archive, jonka tuella on käynnistynyt hanke nimeltä Open Library. Demoversioon on kertynyt tähän mennessä runsaat 7 miljoonaa teosta, joista neljännesmiljoona on tarjolla myös digitoituna kokotekstiversiona. Arkistoidussa internetissähän on aineistoa vain viimeisen kymmenen vuoden ajalta, ja IA haluaa nyt tarjota verkon kautta saataville myös vanhempaa ihmiskunnan muistia. Hankkeen visio onkin esitelty sivuilla digitoidun kirjan muodossa (sic!)

Tätä palvelua kehitetään aidosti talkoohengessä, kaikkia tietueita pääsee wikityyliin muokkamaan ja täydentämään – mikä lienee perinteisen kirjastoluetteloijan painajainen. Vaikka peruskokoelma on tuotettu “oikeista” kirjastoluetteloista, lisää teoksia voi tallentaa yksitellenkin. Mikä myös hämmästyttää (ellei peräti huolestuta) on että hanke on kehittämässä omaa tallennusformaattia nimeltä Infogami – josta tosin on tarjolla crosswalk Dublin Coreen – ja jopa omaa ISBN:n kaltaista tunnusjärjestelmää OLN, Open Library Number.

Kiinnostuneet voivat liittyä kirjastonhoitajien ja/tai IT-kehittäjien keskustelulistalle, jossa kaikkia ratkaisuja käsitellään, joten jos konsepti epäilyttää, siitäkin voi keskustella avoimesti.

Open Libraryn hakua voi kokeilla osoitteessa http://demo.openlibrary.org/

4 thoughts on “Tungosta maailman yhteisluettelomarkkinoilla

  1. Kirjoitit:
    “Esimerkiksi suomalaisen FENNICA-tietokannan tietueita ei ole pitkään aikaan päivitetty sinne sopimusteknisten epäselvyyksien vuoksi.”

    Kiitokset kiinnostavasta kirjoituksesta! Hienoa, että tällaisia koosteita/missä mennään tyyppisiä juttuja tehdään!

    Olisi kiinnostavaa tietää mitä tämä Fennica viittaus käytännössä oikein tarkoittaa? Sitäkö, että Fennicassa ei ole näkyvillä esim uusimpia kirjoja vai mitä?

  2. Hei, FENNICAn uusimpia kirjoja ei todellakaan ole näkyvillä WorldCatissä. Aineistot päivitetään sinne eräajona, ja alkuperäisen sopimuksen mukaan FENNICAn tietueet päivitettiin useamman kerran vuodessa. Tällä hetkellä neuvotellaan uudesta sopimuksesta ja päivitykset ovat jäissä kunnes päästään yhteisymmärrykseen uusista ehdoista.

  3. Täsmennys vielä äskeiseen “varmuuden välttämiseksi” – itse FENNICAhan on toki ajan tasalla, kyse on vain WorldCat-hausta.

  4. Mielenkiintoista tietää, että Open Library on linkissä archive.orgiin. Siltähän se kyllä näytti, digitoidut kirjat aukesivat Archiven puolelta. Mutta menee välillä vähän sekaisin eri palvelut, kun Archiveen käyttäjät lataavat Googlen digitoimia kirjoja (joita löytyy myös runeberg.org:sta)

    Lähdin vähän sivuraiteelle, mutta tajusimpahan vihdoin, että haaveilemaani digitoitujen kirjojen yhteenliittymään tarvitaan (toiminnalisuuden maksimoimiseksi) kunnolliset luettelotiedot. Tällä hetkellä Google Booksin käytettävyyttä heikentää huomattavasti historiallisten kirjojen epätäydelliset/virheelliset tiedot.

Comments are closed.