Taiteiden tutkimuksen kandiohjelman digiloikkahanke (1.1.2017–30.9.2018) saatiin onnellisesti päätökseen. Hankkeen tuloksena syntynyt Taituri-verkkoympäristö avattiin ja sen markkinointi aloitettiin lanseeraustilaisuudessa syyskuun puolessa välissä. Keskustelu uudesta ympäristöstä ja taiteiden tutkimuksen näyteikkunasta oli julkistustilaisuudessa vilkasta. Jatkokehityskohteita ideoitiin sekä paikan päällä että jälkikäteen tilaisuudessa esitellystä verkkoympäristöstä inspiroituneena. Vaikka hanke siis virallisesti päättyi, Taiturin motivoima toiminta on vasta alkamassa.
Taituri tuo yhteen taiteiden tutkimuksen opiskelijat, opettajat, tutkijat, henkilökunnan sekä muut taiteen tutkimuksesta kiinnostuneet tai sitä hyödyntävät tahot, eli niin sanotun suuren yleisön. Jo ensivaiheen kommenttien ja kokemusten perusteella voidaan todeta, että Taiturille on tarvetta ja näin ollen jatkokehitysideoihin tarttuminen on tärkeää. Keskeisimmät kehityslinjat liittyvät alustan joustavuuden ja vuorovaikutteisuuden parantamiseen – niin aineistojen julkaisemisen ja arkistoinnin kuin käytettävyydenkin näkökulmasta – sekä Taiturin opetukseen ja oppimiseen integroimiseen.
Portfoliotyöskentelyä, työelämävalmiuksia ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta
Helsingin yliopiston taiteiden tutkimuksen näyteikkunan ohella verkkoympäristö tarjoaa mahdollisuuden muun muassa portfoliotyöskentelyn kehittämiseen sekä opiskelijoiden työelämävalmiuksien tukemiseen esimerkiksi Taiturin parissa suoritettavin työharjoittelujaksoin. Taituri mahdollistaa erilaisten aineistojen julkaisu- ja arkistointiratkaisujen pilotoinnin ja toimii näin ollen matalan kynnyksen julkaisualustana myös opiskelijaprojekteissa ja erityyppisillä kursseilla syntyville aineistoille (kuten esitelmät, tekstit, esseet, videot, äänitiedostot, podcastit jne.). Taiturin mahdollistamaa portfoliotyöskentelyä testataankin heti mm. erilaisilla projektityökursseilla sekä kuluvana syksynä järjestettävässä Erkki Kurenniemen sähkösoittimet -praktikumissa. Muita tärkeitä Taiturissa julkaistavia dokumentteja ovat esimerkiksi työharjoittelu- ja vaihto-opiskelijaraportit sekä harjoittelupaikkalistaukset.
Taituri-toiminta tukeutuu vahvasti Humanistisen tiedekunnan muotoilemaan opetussuunnitelmaan. Kaiken Taituri-toiminnan – esimerkiksi työharjoittelu Taiturissa tai Taituri-julkaisun tavoitteekseen ottava portfoliotyöskentely projektityökurssilla – voi nähdä tähtäävän tiedekunnan kirjaamiin tutkintojen osaamistavoitteisiin, eli asiantuntijuuteen ja kykyyn oppia, taitoon ajatella ja tutkia sekä kommunikaatio- ja yhteistyötaitojen kehittämiseen. Vaikka yliopiston yhteistä portfoliotyökalua ei vielä ole käytössä, taiturimainen toiminta mahdollistaa myös portfoliotyöskentelyn. Yksilöportfolioiden ohella Taiturin voidaan kokonaisuutena ajatella tuottavan ajansaatossa koko taiteiden tutkimuksen yhteisen työnäytteen, johon kertyy Helsingin yliopiston taiteiden tutkimuksen historia.
Tärkeä yksityiskohta, joka kehittyy voimakkaasti nyt heti Taiturin avaamisen jälkeen, on ympäristön rakenne. Taiturin mahdollisuudet tuoda yhteen ihmisiä opiskelijoista tutkijoihin ja opettajista kansalaisiin helpottuu, jos rakennetta yksinkertaistetaan ja kategoriat järjestetään toisin. Taiturin perusajatuksena on, että aineistot ovat kaikkien käytettävissä riippumatta käyttäjän statuksesta. Tätä jaottelua Taiturissa on helppo kehittää eteenpäin arkipäiväisen toiminnan ohella.
Aineistojen hallinnan haasteita
Alustan teknisen kehittelyn näkökulmasta joustavamman ja vuorovaikutteisemman alustan rakentaminen vaatii sen sijaan lisää resursointia ja koko yliopiston eri toimijoiden tuomista yhteen Taituri-kehitysprojektin äärelle. Joustavuutta ja vuorovaikutteisuutta pyritään lisäämään testaamalla erilaisia aineistojen automaattisia linkittyvyys- ja tietokantasovellusratkaisuja sekä muiden muassa syötteiden hyödyntämistä. Taiturin aineiston jäsentely- ja julkaisutyökaluissa haetaan kestäviä, esimerkiksi tutkimusaineistojen hallinnassa käytettyjä ja erityisesti FAIR-dataperiaatteen, ratkaisuja. Vaikka oppimateriaalit ymmärretään tyypillisesti luonteeltaan erilaisiksi kuin tutkimusaineistot, voidaan oppimateriaalien kohdalla soveltaa tutkimusaineistojen ja -julkaisujen käsittelystä tuttuja ratkaisuja. Useassa tapauksessa oppimateriaalien ja tutkimusaineistojen erottaminen toisistaan on turhaa ja toisinaan jopa pedagogisesti huono ratkaisu. Vastuullinen tutkimusaineistojen käsittely perustuu muun muassa järjestelmällisyyteen, eettisyyteen, löydettävyyteen, käytettävyyteen, läpinäkyvyyteen ja niin edelleen, eli periaatteisiin, jotka ovat aivan hyvin myös oppimateriaaleihin ja opinnoissa suoritettaviin töihin sovellettavissa.
Taiteiden tutkimuksen aineistojen parissa Taiturin puitteissa toimittaessa joudutaan huomioimaan tekijänoikeudellistenaineistojen käsittely. Tämä tuo oman mielenkiintoisen haasteensa alustan aktiiviseen kehittämiseen. Tällä hetkellä Taituriin on linkitettynä yliopiston juristeja konsultoiden laadittuja sopimuspohjia, joita voidaan hyödyntää Taituri-aineistojen keräämisessä, arkistoinnissa ja jopa julkaisemisessa (ks. julkaistut sopimuspohjat Zenodon Taituri-yhteisössä). Aineistot eivät aukea itsestään, eivätkä lähes koskaan ilman resursseja (taloudelliset resurssit mukaan lukien). Pilottiesimerkkejä tekijänoikeudenalaisten aineistojen julkaisemisesta Taiturissa nähdään jo todennäköisesti tämän syksyn aikana.
Taituri TaiTun markkinoijana
Teknisen ja pedagogisen työkalun ohessa Taituri toimii myös taiteiden tutkimusta markkinoivana ”tuotemerkkinä”. Taiteiden tutkimuksen markkinointiin erilaisissa tapahtumisessa esimerkiksi abi-infoissa tai sivuaine-esittelytilaisuuksissa kannustetaan erityisesti opiskelijoita ja ainejärjestöjä. Markkinoinnin osalta yhteistyötä tehdään muun muassa myös Hakijapalveluiden kanssa. Markkinointia varten hankkeen puitteissa hankittiin Taituri-roll-up -julisteita ja Taituri-kirjanmerkkejä. Sähköistä markkinointia varten suunniteltiin tämän kirjoituksen pääkuvana nähtävä Taiturin infotaulumainos, joka pyörii mainosruuhkan salliessa keskustakampuksen infotauluilla säännöllisesti läpi vuoden.
Avointa ja näkyvää Taituri-toimintaa
Käytännössä T-kandiohjelman digiloikkahankkeen kaikki kolme tavoitetta (portfoliotyökalu, aineistopankki, näyteikkuna) saavutettiin, vaikka teknisen toteutuksen osalta työtä jää vielä tulevan varalle. Teknisen verkkoympäristön toteutuksen yhteydessä ja erityisesti Taituri-toiminnan lanseerauksen myötä on alkanut syntyä ajatuksia siitä, mitä kaikkea Taituri-toiminta voi olla. Yksi keskeinen oivallus on ollut, että Taituri-konsepti auttaa opiskelijoita, opettajia ja tutkijoita myös sanoittamaan tarpeitaan. Parhaimmillaan Taituri ei siis ole vain tekninen työkalu ja staattinen alusta, vaan jo heti ensimetreiltään toimintaa motivoiva ja aktivoiva ympäristö – ympäristö, jonka ympärille on rakennettu toimivien työnkulkujen ja palvelujen kokonaisuus. Suurimmat tekniset tavoitteet, jotka T-kandin digiloikkahankkeessa jäivät toteutumatta, olivat opiskelijaportfoliotyökalun valinta, kehitys ja käyttöönotto sekä aineistopankin tekninen toteutus. Puutteistaan huolimatta nykyinen Taituri mahdollistaa – ja on jo konkreettisella tasolla käynnistänytkin – myös näihin liittyvän toiminnan, jonka ydinajatuksina ovat avoimuus ja näkyvyyden lisääminen.
Tutustu Taituriin osoitteessa https://taituri.helsinki.fi
Ota yhteyttä Taiturin ylläpitoon osoitteessa hy.taitu@gmail.com