Digi todellisuutena

”Hei! Oletko ihminen?” Siinä tämän vuoden jännittävin tervehdityksi tuleminen. Ja tämä tapahtui jo hyvissä ajoin ennen kuin olemassa oleva todellisuus alkoi todenteolla tapahtua täällä etäällä.

Harjoitteluni digiloikka-hankkeessa alkoi maaliskuun alussa. Tuolloin digiloikkakouluttautuminen esimerkiksi digiloikkaajien videoseminaarissa oli digiä vielä pikemminkin teoriassa ja eletyssä todellisuudessa ihmiset lampsivat fyysisissä tiloissa ympäriinsä.

Sitten todellisuus digiloikkasi. Digistä tuli todellisuutta ja todellisuudesta digiä. Koulutukset ja olemassaolo syöksähtivät Zoomiin, joka ei näin enää sekään ole vain jotain sellaista, että ”aha, tällaistakin on”, vaan nyt se on se, mitä nimenomaan on. Ja tässä uudessa todellisuudessa digikouluttauttautuminen on jatkunut läpi huhtikuun: lisää videoiden tekemisestä, käsikirjoittamisesta ja käsittelystä, Moodlen opettamista ja opiskelua tukevista ominaisuuksista. Digistä on tullut näin sekä työn sisältö että sen tapahtumaympäristö. Tässä kokemuksessa onkin kiteytynyt kirkkaammaksi kysymys: Missä määrin digiys on enää vain vaihtoehtoista todellisuutta, vai onko se jo todellisuus itse?

Arkinen huomio digin ja sen toisen todellisuuden rajalta. Kun digiydestä on tullut todellisuutta, on työmatka muuttunut muotoon: Nosta pää tyynystä ja etäänny olemaan läsnä todellisuudessa, joka on digi.

Jotteivät toisenlaiset todellisuudet totaalisesti unohtuisi, on välillä loikittava merenrantaan olemaan liki todellisuutta.

Sointu Järvinen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *