Opetus- ja kulttuuriministeriön tuoreessa raportissa “Luova talous ja aineettoman arvon luominen kasvun kärjiksi”, jossa työryhmä nimeltään: Luovat alat Suomen taouden ja työllisyyden vahvistajina, pohti kuinka luovat alat voivat ratkaista työllisyyteen ja kilpailukykyyn liittyviä tavoitteita. Koko raportti on luettavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-464-1 .

Aineetonta arvonluontia lähtee kulttuurin infrastruktuurista, johon myös digitoidut aineistot, tai muu kulttuuriperintöaineisto kuuluu.

Arvonmuodostus luovassa taloudessa.  Lähde

Työryhmä kirjaa huomioita, kuinka luovat alat voivat luoda skaalautuvia ja helposti monistettavia palveluita kuin myös uniikkituotteita ja -palveluita, jotka voisivat myös digitaalisuudesta hyötyä.

Kulttuuriosallistuminen tietoverkoissa kuitenkin on monimuotoista ja aktiivista. 88% suomalaisista käyttää internetiä kulttuuritarkoituksiin, 74% verkkolehtiin tai televisiokanavien uutissivustoihin jne. Mahdollisesti osa osallistumisesta päätyy kansainvälisiin verkkopalveluihin, joten kotimaisillekin palveluille olisi tilausta. Am. tilastossakin 2014 ja 2016 välillä on jo kysymyksiin lisätty uusia palveluja, jotka ovat napanneet jo osansa ajankäytöstä.

Lähde http://www.findikaattori.fi/fi/84

Työryhmä näkee aloissa kasvu- ja liiketoimintapotentiaalia, mutta pulmana on se, että luovaa osaamista markkinoidaan minimaalisesti yrityksille (s. 27). Toisaalta ratkaisuna nähdään kokeilut, jolla yhteistyötä voidaan kokeilla molemmin puolin, jotta lisäarvoa voitaisiin muodostaa. Luovien osaajien tulisi tuotteistaa osaamisensa, jotta tietoisuus potentiaalisilla hyödyntäjäyrityksillä kasvaisi eri mahdollisuuksista.

Digitaalisten aineistojen hyödyntämisessä ytimessä ovatkin ne ideat, joita aineistojen myötä syntyy. Aineistojen tunnettuus tuo ne uusien käyttäjien ulottuville, joista voi löytyä uusia tuote- tai palveluinnovaatioita.

Sovelluksia ja tuotteita