Day: January 18, 2006

Filosofi kan karaktäriseras som en ren uppövning av förnuftet. Filosofin undersöker världen be-greppsligt. Därmed är filosofi en vetenskap om allting men ändÅ ingenting. Med andra ord är utöv-ningen av filosofi gränslöst. SÅ länge som det filosofiska tankesättet behÅller sin fruktbarhet i en viss frÅga sÅ kan man i princip tillämpa det pÅ vilken frÅga som helst.

Till filosofins natur hör ifrÅgasättandet av alltings grunder. Oftast gÅr det sÅ att man besvarar frÅgorna med till frÅgor. Enligt Aristoteles grundar sig filosofin pÅ ett förundrande över världen. Det kan hända att förundrande bara ökar när man utövar filosofi. Och andra sidan kan det gÅ som för den unge Wittgenstein: man löser filosofins problem. Det enda som är säkert att man inte har nÅtt nÅgon enighet om filosofiska frÅgor under dess mÅngtusenÅriga historia. Det här betyder inte att filosofin inte skulle utvecklas. Alla

Filosofiaa voi luonnehtia älyn harjoitukseksi puhtaimmillaan. Filosofia tutkii maailmaa käsitteellisesti. Näin ollen filosofia on tiedettä toisaalta kaikesta mutta toisaalta ei mistään. Toisin sanoen filosofian harrastuksella ei ole rajoja. Niin kauan kuin filosofinen ajattelutapa säilyttää hedelmällisyytensä tietyn kysymyksen tarkastelussa, sitä voi soveltaa periaatteessa mihin vaan.

Filosofialle on luonteenomaista kysyä asioiden perusteita. Yleensä käy niin että kysymyksiin kyetään vastaamaan vain toisilla kysymyksillä. Aristoteleen mukaan filosofia lähtee liikkeelle ihmetyksestä maailman edessä. Voi olla, että ihmetys vain lisääntyy filosofian harrastuksen myötä. Toisaalta voi käydä niin kuin nuorelle Wittgensteinille: filosofian ongelmat tulevat ratkais-tuksi. Varmaa on ainoastaan se, että filosofisista kysymyksistä ei ole saavutettu yksimielisyyttä sen monituhatvuotisen historian aikana. Tämä ei tarkoita sitä, ettei filosofia kehittyisi. Kaikkia filosofi-an “suuria kysymyksiä” ei muotoiltu antiikissa. Filosofia etenee yhdessä inhimillisen elämän kanssa. Sen ajankohtaisuus ei katoa koskaan.

Miksi opiskella filosofiaa?

Filosofiaa on luonnehdittu kaikkien tieteiden äidiksi: suurin osa tieteistä on ollut joskus osa filosofiaa. Tänä päivänä filosofia on vain yksi tieteenala muiden joukossa. Vai onko? Filosofia on kieltämättä yksi tieteenala muiden joukossa: se noudattaa yleisiä tieteenharjoituksen periaatteita. Samalla se on kuitenkin jotain enemmän. Voi perustellusti väittää, että filosofia pohtii kysymyksiä, joita muut tieteenalat pelkäävät tai ainakin vieroksuvat. Toisaalta filosofia on tieteiden äiti sitä kautta, että se tutkii muiden tieteiden menetelmiä. Filosofian opiskelu kannattaa sen takia, että filosofia opettaa ymmärtämään tiedettä kokonaisuutena.

Filosofia opiskelu kannattaa myös siksi, että filosofia opettaa ajattelua. Filosofian kautta oppii näkemään ilmiöiden taakse ja kyseenalaistamaan niitä. Filosofian kautta oppii puolustamaan omia mielipiteitään kestävällä tavalla. Toisaalta filosofian harrastus opettaa nöyryyttä: Sokratesta pidettiin Kreikan viisaimpana miehenä, koska hän myönsi tietämättömyytensä.

Filosofia Helsingin yliopistossa

Filosofiaa voi opiskella Helsingin yliopistossa sekä valtiotieteellisessä että humanistisessa tiedekunnassa. Valtiotieteellisessä tiedekunnassa voi valita pääaineekseen käytännöllisen filosofian ja humanistisessa tiedekunnassa teoreettisen filosofian. Näiden lisäksi humanistisessa tiedekunnassa opetetaan filosofiaa ruotsiksi. Pääaineen nimi on filosofi eikä siinä tehdä eroa teoreettisen ja käytännöllisen filosofian välillä.

Parhaiten tietoa eri filosofia-aineista Helsingin yliopistossa saat filosofian laitosten yhteisiltä kotisivuilta. Yleisemmällä tasolla yliopistomaailmaan voit tutustua esimerkiksi humanistisen tai valtiotieteellisen tiedekunnan sivuilla.

Tervetuloa filosofian pariin,

Lauri Kallio
Dilemman (entinen) puheenjohtaja