Kun taidot eivät riitä

Kriittistä ajattelua määrittäessämme aiemmin tässä blogissa tuli esiin se, että pelkät taidot ja tieto eivät riitä kriittisessä ajattelussa, tarvitaan myös tahtoa, ”dispositiota”. Dispositioon liittyvät mm. asenne, sinnikkyys, uteliaisuus, pystyysuskomukset ja itsesäätely.

Kriittiselle ajattelulle on tarvetta usein haastavien tehtävien äärellä. Niiden ratkaisussa auttavat monet disposition osa-alueet. Sinnikkyys ja keskittymiskyky mahdollistavat tehtävän parissa puurtamisen ja siihen paneutumisen. Vahvojen pystyvyysuskomusten (opiskelijan usko omiin kykyihinsä) myötä opiskelija panostaa tehtävään enemmän kuin jos hän on epävarma kyvyistään. Tärkeää on myös joustavuus: sen myötä omista uskomuksista voi päästää irti, jos todisteet osoittavat niiden olevan vääriä.

Itsesäätelyä pidetään usein yhtenä tärkeimmistä kriittisen ajattelun kumppaneista. Itsesäätelyssä opiskelija säätelee aktiivisesti ja tavoitteellisesti sitä, miten hän käsittelee tietoa ja toimii. Hän esimerkiksi pystyy suunnittelemaan omaa toimintaansa ja arvioimaan tuotoksiaan suhteessa tehtävään. Hyvän itsesäätelyn myötä opiskelija pystyy myös säätelemään muita disposition osa-alueita, kuten motivaatiota ja tunteita. Mitä vaikeampi tehtävä on, sitä enemmän tarvitaan itsesäätelyä.

Itsesäätely on yksi EACH-hankkeen tutkimuksen kohteista, ja siihen liittyen kerromme myöhemmin tuoreista tutkimustuloksista, kunhan ne valmistuvat.

Kriittisen ajattelun kehittäminen

Heidi ja Katri Columbiassa

Kriittisen ajattelun tärkeydestä ollaan useimmiten yhtä mieltä, mutta ne keinot, joilla kriittistä ajattelua voisi kehittää, herättävät usein keskustelua.

Tärkeä kysymys kriittisen ajattelun kehittämistä pohdittaessa on se, missä määrin kriittinen ajattelu kytkeytyy sisältöihin ja tieteenalakohtaiseen osaamiseen. Joidenkin näkemysten mukaan kriittinen ajattelu on täysin nivoutunut tieteenalakohtaisiin tietoihin ja taitoihin ja toisessa ääripäässä ajatellaan, että kriittisen ajattelun osaaminen on täysin geneeristä: sillä ei siis olisi mitään tekemistä sisältöjen kanssa. Me EACH-hankkeessa ajattelemme, että sisältöosaamisen ja kriittisen ajattelun osaamisen yhteydet sijoittuvat siihen väliin. Näkemyksemme on se, että sisältö ja tieto kuuluu olennaisena osana kriittiseen ajatteluun: jotta voi analysoida, pohtia tai arvioida, tarvitsee sen pohjalle tietoa. Kriittisen ajattelun taidot voivat siirtyä kuitenkin myös alalta toiselle: jos osaat ajatella kriittisesti tietyn alan asioista, sinun voi olla helpompi ottaa kriittinen ajattelun käyttöön myös muilla aloilla. Olemme kuulleet yrityksistä opettaa kriittistä ajattelua omana oppiaineenaan keskittyen esimerkiksi argumentaation rakenteisiin tai loogiseen päättelyyn. Se on kuitenkin johtanut usein havaintoihin heikentyneestä kriittisestä ajattelusta muissa yhteyksissä. Kriittisen ajattelun oppiminen on tehokkainta, kun se nivoutuu muuhun, alakohtaiseen oppimiseen. On kuitenkin tärkeää, että kriittisen ajattelun taidot tuodaan näkyviksi opiskelijoille ja niitä harjoitellaan todellisuutta muistuttavissa tilanteissa. Omien taitojen arvioiminen ja palautteen saaminen ovat myös tärkeitä.

EACH-hankkeen väki vieraili Yhdysvalloissa, Columbian yliopistossa alkuvuodesta – ennen kuin koronavirus laittoi maailman mullin mallin. Columbiassa on käytössä ainutlaatuinen Core Curriculum -kokonaisuus, jonka kaikki toisen vuoden opiskelijat – pääaineesta riippumatta – suorittavat. Opintokokonaisuudessa perehdytään kaunokirjallisuuden, filosofian, politiikan, tieteen ja taiteen klassikkoteoksiin lukien, analysoiden, kirjoittaen ja keskustellen pienissä seminaariryhmissä yhdessä opettajan kanssa. Näiden opintojen ajatellaan kehittävän paitsi yleissivistystä myös kriittisen ajattelun valmiuksia.

Siinä missä Columbian kaltainen opintokokonaisuus voi tuntua Suomen oloissa kaukaa haetulta, sen ydinajatus kantaa kuitenkin Suomeenkin: kriittistä ajattelua voi kehittää vain tekemällä tehtäviä, joissa käytetään kriittisen ajattelun taitoja. Lukeminen, luetusta keskusteleminen ja kirjoittaminen, argumenttien rakentaminen ja tehtävien ja tekstien analysointi ovat parasta kasvualustaa kriittiselle ajattelulle.

Kriittisen ajattelun arvioinnin menetelmiä

Olemme käsitelleet aiemmissa blogikirjoituksissamme kriittisen ajattelun ja sen kehittymisen tärkeyttä. Tutkijoina tavoitteenamme on tietenkin ymmärtää ilmiötä entistäkin paremmin. Voidaksemme tehdä johtopäätöksiä kriittisen ajattelun kehittymisestä, meidän on jotenkin päästävä opiskelijan pään sisään: millaisia ajatteluprosesseja hänellä on ja miten hän toimii kriittistä ajattelua vaativassa tilanteessa. Mitään tyhjentävää menetelmää ei olekaan olemassa: kaikissa menetelmissä on omat puutteensa, mutta niiden ymmärtäminen auttaa meitä valitsemaan oikeat menetelmät kuhunkin tutkimuskysymykseen ja sitä kautta tekemään oikeita johtopäätöksiä ilmiöstä.

Kaikkein perinteisin kriittisen ajattelun arvioinnin menetelmä on itsearviointi. Opiskelijalta kysytään, miten hyvin hän mielestään hallitsee kriittisen ajattelun taitoja. Tämä on oikein hyvä menetelmä, mikäli halutaan selvittää opiskelija omia kokemuksia. Todellisista taidoista se ei kuitenkaan kerro mitään. Itse asiassa tiedämme, että opiskelijoiden on vaikea arvioida omaa osaamistaan realistisesti. Opiskelija voi joko yli- tai aliarvioi kriittisen ajattelun taitojaan.

Hieman parempi tapa päästä käsiksi todelliseen suoriutumiseen kriittisessä ajattelussa ovat osaamisperustaiset tehtävät. Niissä opiskelijalle annetaan tehtävä, johon hän voisi törmätä todellisessakin elämässä esimerkiksi työpaikalla. Voidakseen ratkaista tehtävän opiskelijan on käytettävä monipuolisesti kriittisen ajattelun taitojaan eli analysoitava eri tietolähteiden tietoa, käytettävä tuota tietoa ongelmanratkaisussa ja päättelyssä tekemisessä ja ilmaistava vastaus joko kirjoittamalla tai valitsemalla monivalintatehtävässä oikeat vastausvaihtoehdot. Avomuotoisessa tehtävässä arvioijia on vähintään kaksi ja käytössä ovat tiukat arviointikriteerit. Tämän vuoksi tällaisen menetelmän käyttäminen vaatii paljon resursseja.

Kaikkein parhaiten ajattelun prosesseihin pääsee käsiksi ääneenajattelu-menetelmällä, jossa opiskelija ratkaisee osaamisperustaisen tehtävän kuvailemalla tutkijalle, miten hän tehtävää ratkaisee. Ääneenajattelu-menetelmää hyödyntäen olemme havainneet, että opiskelija ei välttämättä sisällytä kirjalliseen vastaukseensa kaikkia ajatuksiaan, jolloin sen pohjalta tehtävät johtopäätökset opiskelijan osaamisesta jäävät vajavaisiksi. Lisäksi olemme havainneet, että monivalintatehtävissä arvaaminen ja poissulkeminen ovat hyvin yleisiä tapoja ratkaista tehtävä. Sanomattakin on selvää, että ääneenajattelu-menetelmä on äärimmäisen työläs, ja kovin suurta joukkoa opiskelijoita ei sen avulla voida arvioida.

Tutkimusartikkeleita kriittisen ajattelun arvioinnista

Hyytinen, H., & Toom, A. (2019). Developing a performance assessment task in the Finnish higher education context: conceptual and empirical insights. British Journal of Educational Psychology, 89(3), 551-563. https://doi.org/10.1111/bjep.12283.

Hyytinen, H., Nissinen, K., Ursin, J., Toom, A., & Lindblom-Ylänne, S. (2015). Problematising the equivalence of the test results of performance-based critical thinking tests for undergraduate students. Studies in Educational Evaluation, 44, 1–8. https://doi.org/10.1016/j.stueduc.2014.11.001.

Zlatkin-Troitschanskaia, O., Shavelson, R. J., & Kuhn, C. (2015). The international state of research on measurement of competency in higher education. Studies in Higher Education, 40(3), 393–411. https://doi.org/10.1080/03075079.2015.1004241.

Kriittinen ajattelu toiminnan peruskivenä

Kriittistä ajattelua voidaan pitää kansalaisen perusoikeutena ja demokratian kulmakivenä. Sen kehittäminen onkin ollut koulutuksen keskeinen tavoite kautta historian. Kriittinen ajattelija selviytyy arkielämän haasteista, kuten talouden- ja ajanhallinnasta ja niihin liittyvistä päätöksistä kyeten punnitsemaan päätöksiä eri näkökulmista. aamun lehteä lukeva tai asunnon ostoa harkitseva tarvitsee kriittisen ajattelun taitoja. Kriittisen ajattelun taito voidaan nähdä myös tärkeänä selviytymiskeinona tietoyhteiskunnassa. Myös yhteiskunta tarvitsee kriittisesti ajattelevia kansalaisia, jotka osaavat tehdä tietoon perustuvia valintoja ja päätöksiä. Kansalaisten kykenemättömyys arvioida esimerkiksi tietolähteiden luotettavuutta ja poliitikkojen toimintaa ovat vakava uhka demokratialle.

Kyky ajatella kriittisesti on yksi työantajien eniten arvostamista taidoista heidän tehdessään rekrytointipäätöksiä. Ne korkeakouluista valmistuvat, jotka kokevat kehittyneensä kriittisessä ajattelussa ja muissa työelämätaidoissa, myös työllistyvät muita paremmin ja ovat tyytyväisempiä tutkintoonsa. Osa valmistuneista kokee tarvitsevansa työelämässä kriittisen ajattelun taitoja enemmän kuin opintojensa aikana oli oppinut. Myös viime aikaiset tutkimukset viittaavat siihen, että korkeakoulutus ei välttämättä tue kriittisen ajattelun kehittymistä. Erityisesti argumentointi sekä tietolähteiden soveltaminen ja tulkinta oman ajattelun tukena ovat osalle suomalaisista korkeakouluopiskelijoista vaikeita taitoja.

Kriittisen ajattelun taidot eivät siinnä kuitenkaan vain maisterintutkinnon tuolla puolen. Kriittinen ajattelu on avain menestyksekkääseen oppimiseen erityisesti korkeakouluissa. Jotta opiskelija voisi omaksua tieteenalaansa liittyviä tietoja ja taitoja, hänen on pystyttävä ajattelemaan kriittisesti.

Suomessa kriittistä ajattelua on tutkittu ylipäätään aika vähän, ja tutkimustieto keskittyy paljolti taitojen tutkimukseen. Jatkossa EACH-hankkeen puitteissa on tulossa tutkittua tietoa siitä, miten eri alojen suomalaiset korkeakouluopiskelijat oppivat kriittistä ajattelua opintojensa aikana.

Blogiin on tulossa kevään aikana asiaa muun muassa kriittisen ajattelun arvioinnin menetelmistä ja niiden haasteista.

Aiheeseen liittyvää luettavaa

Arum, R., & Roksa, J. (2011). Academically adrift: Limited learning on college campuses. Chicago: University of Chicago Press.

Hyytinen, H. (2015). Looking beyond the obvious: Theoretical, empirical and methodological insights into critical thinking. Väitöskirja. Helsingin yliopisto

Tuononen, T., Kangas, T., Carver, E., & Parpala, A. (2019). Yliopisto-opintojen anti viisi vuotta valmistumisen jälkeen–Tukivatko yliopisto-opinnot työelämätaitojen kehittymistä työuran näkökulmasta?. Yliopistopedagogiikka, 26(1).

Tuononen, T. (2019). Employability of university graduates: The role of academic competences, learning and work experience in the successful transition from university to working life. Väitöskirja. Helsingin yliopisto.

Kriittinen ajattelu – taitoa, tahtoa ja tietoa

Kriittinen ajattelu on perusteellista ja reflektiivistä eli pohtivaa ja harkitsevaa ajattelua päätöksentekotilanteissa. Suunnilleen näin määritteli kriittisen ajattelun yhdysvaltalainen Robert Ennis 90-luvulla. Kriittisen ajattelun käsite yleiskielessä voi aiheuttaa väärinkäsityksiä; ajatellaan ehkä, että kriittinen ajattelu olisi vain kyynistä vikojen etsimistä. Se on kuitenkin paljon laajempi ja monella erilaisella tavalla ilmenevä taito, jota pidetään yhtenä koulutuksen tärkeimmistä tavoitteista.

Kriittiseen ajatteluun mielletään kuuluvaksi useita erilaisia taitoja. Kriittinen ajattelija osaa tarkastella asioita useasta eri näkökulmasta ja huomioida nämä näkökulmat toiminnassaan. Hän osaa tunnistaa ja ratkaista ongelmatilanteita sekä arvioida ja suhteuttaa tilanteeseen liittyviä tietoja. Lisäksi hän osaa testata erilaisten ratkaisujen toimivuutta ja seurauksia sekä perustella johtopäätöksensä.

Pelkät taidot eivät kuitenkaan kanna pitkälle kriittisessä ajattelussa. Omaksuttuja taitoja on myös aktiivisesti käytettävä, ja on ymmärrettävä, milloin niitä on tarpeen käyttää. Tätä kutsutaan tiedejargonissa ”dispositioksi”. Se sisältää paitsi tahdon, myös asenteen, motivaation ja sinnikkyyden. Ilman näitä kriittinen ajattelu jää toteutumatta. Kriittisen ajattelun kolmiyhteys taitojen ja tahdon rinnalla täydentyy tiedolla. Ei voi ajatella kriittisesti, jos ei tiedä yhtään mitään ajattelun kohteesta. Vähempikin tietämys kuitenkin riittää. Kriittinen ajattelu ei siis ole asiantuntijoiden yksinoikeus, vaikka asiantuntijuus kriittistä ajattelua auttaakin. Kenen tahansa on mahdollista oppia ajattelemaan kriittisesti, ja kriittistä ajattelua voi opettaa.

Mikä sitten tekee kriittisestä ajattelusta niin merkittävän taidon, että se mainitaan usein koulutuksen tärkeimpänä tavoitteena? Kerromme tästä lisää helmikuisessa blogikirjoituksessamme! Kiinnostaako kriittinen ajattelu niin paljon, ettet malta odottaa helmikuulle? Tässä muutamia hyviä englanninkielisiä lukuvinkkejä:

Halpern, D. F. (2014). Thought and knowledge: An introduction to critical thinking (5th ed.). New York, London: Psychology Press.

Hyytinen, H. (2015). Looking beyond the obvious: Theoretical, empirical and methodological insights into critical thinking. Väitöskirja. Helsingin yliopisto

Hyytinen, H., Toom, A., & Shavelson, R. J. (2019). Enhancing scientific thinking through the development of critical thinking in higher education. Teoksessa M. Murtonen, & K. Balloo (toim.), Redefining scientific thinking for higher education (s. 59-78). Cham: Palgrave Macmillan. doi:https://doi.org/10.1007/978-3-030-24215-2_3

Ennis, R. (1991). Critical thinking: A streamlined conception. Teaching philosophy, 14(1), 5-24.

Keitä me olemme ja mitä me teemme?

EACH-hankkeen ryhmäkuva
EACH-hankkeen väkeä: Katri Kleemola (vas.), Heidi Hyytinen ja Auli Toom

EACH (Korkeakouluopiskelijoiden kriittisen ajattelun kehittäminen) -hankkeen tavoitteena on tutkia ja kehittää korkeakouluopiskelijoiden kriittistä ajattelua sekä kriittisen ajattelun opetusta tutkimuksen kautta. Tutkimuksemme kohteena on paitsi kriittinen ajattelu, myös sen arviointiin käytettävät välineet, joita projektissa kehitetään. Tutkimuksemme tuottaa uutta tietoa siitä, millaisilla kriittisen ajattelun taidoilla opiskelijat aloittavat korkeakouluopinnot ja miten kriittinen ajattelu kehittyy opintojen aikana. Lisäksi olemme kiinnostuneita siitä, millaisia vaikutuksia kriittisen ajattelun taidoilla on yliopisto-opinnoille.  Hankkeessa tehtävän tutkimuksen tuloksia hyödynnetään muun muassa korkeakouluopetuksen ja oppimisen kehittämisessä.

Kriittinen ajattelu on demokraattisen ja kilpailukykyisen yhteiskunnan keskeinen voimavara. Lisäksi se on korkeakouluopintojen keskeinen tavoite. Kriittisen ajattelun taitoja tarvitaan myös tieteenalakohtaisten tietojen ja taitojen oppimisessa. 

EACH-projektin ”äiti” ja vetäjä on yliopistonlehtori Heidi Hyytinen. Mukana ovat myös tohtorikoulutettava Katri Kleemola, yliopistonlehtori Tarja Tuononen ja yliopistopedagogiikan professori Auli Toom. EACH-projektin kotipesä on Helsingin yliopiston Yliopistopedagogiikan keskus HYPE.

EACH-poppoo tekee sekä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä muiden tutkimusryhmien kanssa. KAPPAS!-hanke on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke, jossa arvioidaan korkeakouluopiskelijoiden oppimistuloksia Suomessa. KAPPAS!-hankkeessa tutkitaan sitä, millä tasolla suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden yleiset eli geneeriset taidot ovat. Kansainvälisessä iPAL-konsortiossa taas kehitetään kriittisen ajattelun arvioinnin välineitä. Konsortio kokoaa yhteen kansainvälisiä kriittisen ajattelun tutkijoita.

EACH-blogissa on tarkoitus julkaista pääasiassa suomenkielisiä, yleistajuisia tekstejä liittyen kriittiseen ajatteluun ja sen arviointiin. Tervetuloa mukaan! Seuraavassa blogitekstissä kerromme tarkemmin siitä, mitä kriittinen ajattelu oikeastaan on.