Iltapäivä alkoi Ostos-tv:n parissa. Tiedossa oli dramaturgillisesti huikeita suorituksia, jossa maailma pelastui toinen toistaan kekseliäämmillä tavoilla. Tulimme yhteistuumin siihen tulokseen, että toteuttamamme ratkaisut eivät ainoastaan ratkaise kyseistä ongelmaa vaan parantavat ihmisten elämänlaatua ja edesauttavat maailmanrauhaa. Ostos-tv:n kautta saimmekin konkretisoitua etuja, joita ratkaisumme tuottavat.
Tässä vaiheessa ryhmät olivat jo tarkentaneet ratkaisujansa ja oli aika paneutua syvemmälle kyseisen idean kehittämiseen. Me Kasvishuoneilmiöllä päätimme keskittyä kestäviä kuluttajavalintoja edistääksemme lounasravintoloihin ja suurtalouskeittiöihin. Näissä ruokaloissa saataisiin jo pienillä muutoksella valtavia vaikutuksia. Tutkimme esimerkkinä Unicafea, joka on vähentänyt lihan määrää annoksissaan 10-20 %. päivittäisten volyymien ollessa yli 15 000 ruokailijaa saadaan vuositasolla lihankulutusta laskettua kymmeniä tuhansia kiloja. Tiistaina meidän olisi tarkoitus mennä tapaamaan Unicafen edustajaa, minkä jälkeen olemme taas hieman viisaampia.
Palauduttuamme Ostos-TV-karkeloista oli aika vakavoitua ja käydä läpi hyvää “pitchiä” eli myyntipuhetta. Pitchaaminen on oma taiteenlajinsa ja on hienoa, että tähän paneudutaan edes hieman yliopistokursseilla. Puheiden hiomiseen voisi helposti käyttää päiviä tai jopa viikkoja, mutta tällä kertaa kyseessä oli enemmän tai vähemmän improvisoituja esityksiä.
Lopuksi täytimme vielä kanvaasia, jossa arvioitiin ratkaisumme vaikutuksia. Kanvaasissa käydään läpi kohdat tarpeesta ratkaisuun. Kanvaasi oli melko monitahoinen, emmekä päässeet kovin pitkälle. Tulevaisuutta ajatellen kanvaasi vaikutti kuitenkin varsin hyödylliseltä työkalulta.