[Briefly in English below]
Helsingin yliopisto siirtyi etäopetukseen maaliskuussa vain muutaman päivän varoitusajalla. Loppukeväästä tiedekuntatasolla heräsi ajatus kerätä opettajien kokemuksia haastatteluilla: kyselylomakkeet ja tilastotiedot eivät tavoita sitä, miltä opetus todella tuntui. Erityisesti kulmaksi otettiin parhaiden käytäntöjen löytäminen – mitä tästä pakotetusta digiloikasta voidaan ammentaa opetuksen kehittämiseen?
Tässä kirjoituksessa esittelen joitakin poimintoja haastatteluista: lisää julkaistaan kesän mittaan.
Hyviä käytäntöjä ja uutta opittua
Pakotettu digiloikka poisti kynnyksen opetella tekemään verkkoluentoja, ja tästä oli saanut onnistumisen kokemuksia useampi vastaaja. Moni mainitsi, että etäopetus toimi hyvin kursseilla, joissa oli ehditty jo 3. periodin aikana ryhmäytyä kampuksella, mutta toisaalta yksi haastateltava oli pitänyt kurssin aloitusluennon netissä, ja piti sitä hyvin positiivisena kokemuksena. ”Opiskelijoilta tuli aloitusluennolla enemmän kysymyksiä, kun sai kirjoittaa eikä tarvinnut kysyä luentosalissa.” Samalla aloitusluento tuli nauhoitettua ensimmäistä kertaa, joten sen voi katsoa myös jälkikäteen, jos ei ehtinyt paikalle. Aikataulujen järjestelyjen helppous nousi esiin muiltakin haastateltavilta: synkronoidussa etäopetuksessa läsnäolijoita oli jopa enemmän kuin olisi kampuksella ollut.
Verkkoluennot ja keskustelut videopuheluitse opetuksessa olivat monelle uutta, mutta niiden lisäksi luotiin paljon muitakin uusia käytäntöjä. Tässä joitakin poimintoja:
– Aiemmin kampuksella toteutettu harjoitustyö siirtyi kotona omilla laitteilla (älypuhelin yms) toteutettavaksi, ja tämä toimi niin hyvin, että käytäntöä aiotaan jatkaa.
– Monet olivat kysyneet opiskelijoiltaan, mitä opiskelijat toivovat: miten järjestetään opinnäytteiden ohjaus, mitä kautta halutaan apua harjoitustehtäviin tai miten kurssin lopputentti järjestetään.
– Yksi haastateltavista järjesti ensimmäistä kertaa kurssin lopputentin suullisena kokeena. Tästä ensimmäisestä kokeesta tuli raskaita niin opettajalle kuin opiskelijoillekin, mutta tärkeänä hyvänä puolena hän koki sen, että opiskelijaa pystyi tarvittaessa ohjaamaan lisäkysymyksillä. Kirjallisessa kokeessa kun ei aina voi tietää, onko opiskelija ”aivan pihalla” vai käyttää vain hieman vääriä sanoja.
– Ryhmätyökurssille lisättiin ”pandemiaprosessipalaveri”, jossa ryhmät jakoivat ensimmäisinä viikkoina karttuneita kokemuksiaan ryhmätyöstä etänä.
– Aiemmin kurssityönä ollut malliratkaisujen kirjoittaminen vaihtui kirjallisiin vertaisarviointeihin harjoitustehtävistä, koska ei päästy kampukselle keskustelemaan ratkaisuista. Opettajan mukaan uusi tehtävä täytti ehkä jopa aiempaa paremmin tavoitteen oppia keskustelemaan tieteestä.
– Varsinaisten kurssien lisäksi kurssien hyväksilukuhaastattelut siirtyivät etäkeskusteluiksi, ja tämä toimivaksi ja helpoksi todettu käytäntö jää jatkossakin käyttöön.
Haasteita ja katse kohti tulevaa
Zoomia pidettiin hyvänä työkaluna: kaikki haastatellut pitivät videoitse järjestettyjä tilaisuuksia hyödyllisinä. Useampi myös sanoi, että kevään mittaan huomasi että Zoomia kannattaisi hyödyntää vielä enemmän kuin mitä maaliskuun pikaratkaisuissa tuli mieleen kokeilla tai mitä ehti toteuttaa. Joillain kursseilla vapaaehtoiset ja vapaamuotoiset Zoom-tilaisuudet vetivät paljon väkeä, mutta toisaalta yhdellä kurssilla tarjottu Zoom-vastaanotto, jossa olisi voinut varata ajan opettajan kanssa keskusteluun, ei juurikaan herättänyt kiinnostusta.
Tekstimuotoisista keskustelukanavista oli monenlaisia kokemuksia. Yhdellä kurssilla vapaamuotoinen keskustelukanava tuli todella aktiiviseksi koronan myötä, toisella kurssilla taas jäi hyvin hiljaiseksi. Moodle-keskustelupalstat toimivat joiltain osin, mutta toisaalta useampikin opettaja nosti esiin sen, että omalla nimellä keskustelu internetin yli tekee kommunikaatiosta formaalia ja hankalaa. ”Moodleen kirjoitettu jää ’talteen jälkipolville’ eikä siellä siksi uskalla ’kysyä tyhmiä’, opiskelijat sanovat”. Haastateltava pohti, että anonyymin kurssin sisäisen keskustelun mahdollistava kanava voisi auttaa tässä.
Esitelmät, lopputöiden esittelyt ja vastaavat tuntuvat toimivan Zoomissa hyvin. Huonona puolena oli kuitenkin, että kommentteja ja keskustelua syntyy kuitenkin niiden yhteydessä tavallista vähemmän. Ohjelmointiharjoitustöiden esittelyjen järjestämistä etänä yksi opettaja sanoi harkitsevansa jatkossakin: tekniikka toimi hyvin, kun kukin sai esitellä rauhassa omalta koneeltaan.
Ylitsepääsemättömiä ongelmia haastateltavat eivät olleet kokeneet. Joiltain kursseilta oli pudonnut tavallista enemmän opiskelijoita, mutta ei kaikilta, ja toisaalta esimerkiksi opinnäytteet etenivät osalla opiskelijoista odotettua paremmin. Isoimmat huolenaiheet olivat, miten syksyllä onnistuu tarvittaessa kurssin alusta loppuun vetäminen etäopetuksena sekä laajemmin se, miten opiskelijat pääsevät mukaan tiedeyhteisöön, jos ei voida kohdata kasvokkain. Moni mainitsi kaipaavansa kovasti vapaamuotoisia keskusteluja opiskelijoiden kanssa: kohtaamisia käytävillä, ohjauksen lomassa syntyviä keskusteluja jotka ulottuvat kauemmas kuin sen viikon tehtäviin, ja niin edelleen. Niiden toteutuminen verkon välityksellä on yhä ratkaisemista odottava haaste.
Haastattelut jatkuvat yhä. Jos olet opettanut koronakevään tai -kesän aikana tiedekunnassa, ja haluaisit kertoa kokemuksistasi, voit ilmoittautua projektisuunnittelija Aino Haavistolle (aino.r.haavisto at helsinki.fi), joka toteuttaa haastattelut.
[In English]
The University of Helsinki moved into remote teaching almost overnight in March 2020. In the late spring faculty decided to collect teachers’ experiences on remote teaching by interviews. The one important viewpoint is to find best practices – what can be learned from this forced digitalization we have went through?
In this blog post you can read some first thoughts from the interviews.
Good practices and new thing learned
Many were using video conferencing tools for remote teaching sessions for the first time. There were also many other new things in use, and some of those good practices are listed here:
– Practical work, which had been previously done in campus, was done at home by using equipment found from homes (smart phones etc), and this worked fine. This new practice is going to continue in the future.
– Many teachers had asked their students what they would prefer from a list of opinions: how to organize thesis supervising, where to get help for exercises or what form should final exam take.
– One of the interviewees did oral exam for the first time. This first exam turned out to put too heavy load on both the teacher and students, but there was also one important advantage: the teacher can use probes to help student show their competencies. In written exam it is sometimes impossible to know if a student is completely lost or just making superficial mistakes with words, the interviewee explained.
– The teacher added one new meeting in their group work course: after first couple of weeks, all student groups gathered to share their experiences how to organize remote group work
– Students used to have turns for writing example solutions for the exercises. This practice was replaced by writing peer reviews, since face-to-face discussion about exercises was not possible. The teacher said that this fulfilled the aim of students learning to discuss science even better than the former practice.
Challenges and future views
Teachers found Zoom as a good tool: all the interviewees saw video sessions useful. Some interviewees also mentioned that during this spring they realized that Zoom could be utilized even more than what was possible now. In some courses non-mandatory Zoom meetings gathered lot of participants, but in one course the offered “Zoom reception” to discuss with teacher was not popular among the students.
Discussion in textual form divided opinions. In one course, the informal discussion channel became active, but in an another course not. Moodle discussion forums worked to some amount, but more than one teacher pointed out that discussing by writing with one’s full name makes communication too formal and difficult. They thought that anonymous discussion channels would work better in some situations.
Presentations and similar seemed to work well in Zoom. The disadvantage was that discussion and commenting was not so active that it would have usually been. A teacher in an programming course said that they consider organizing the presentations online also in future: technical side was easy since everyone could use their own devices for presenting their work.
One of the challenges still waiting for an answer is how to create space for informal discussions when there are no encounters in campus corridors or any other informal meetings. Many interviewees told that they miss these discussions and were worried how students could integrate into scientific community without them. Mostly, the spring went better than expected, but remote teaching has its limitations.
Interviews are continuing, so if you would be interested in to tell about your experiences in this spring/summer, you can contact project planner Aino Haavisto (aino.r.haavisto at helsinki.fi).
| Subscribe to email updates from this blog |
| Follow us on Twitter: @edu_kumpula |