Geotiedettä kouluihin – virtuaalivierailu Järvenpään yläkouluun

Geotiede ja geologia eivät ole kouluissa oppiaineena ja ikuinen murheenkryyni onkin ollut geotieteiden näkyvyyden parantaminen paitsi koulumaailmassa, myös suuren yleisön keskuudessa. Geotieteiden kandiohjelma järjestää mahdollisuuksien mukaan opettajien ja asiantuntijoiden kouluvierailuja, joista viimeisin suuntautui tämän viikon torstaina Järvenpään Koivusaaren yläkoulun 7-luokan luma-tunnille.

Teksti: Mia Kotilainen

Geotieteiden kandiohjelma on tehnyt lukioyhteistyötä jo useita vuosia ja luonut aktiivisen työryhmän asian tiimoille. Ryhmässä on jäseninä opettajia Uudenmaan kouluista, HY:n opettajia ja tutkijoita, sekä geotieteiden opiskelijoita.

Yksi perinteisimmistä tavoista viedä geotietoa kouluihin on ollut asiantuntijavierailut oppitunneilla. Tällä kertaa vierailimme luonnonmaantieteen oppitunnilla, jossa aiheena oli ”Luonnonvarat ja ympäristö”. Yhteydenotto ja pyyntö vierailulle tuli opettaja Maritta Valkoselta GTK:lle, josta se välitettiin meille yliopistolle. Rekrytoin mukaan Seija Kultin, joka opettaa geotieteiden perusopintojen Luonnonvarat ja ympäristö -kurssia. Aluksi pyysimme oppilailta ennakkokysymyksiä aiheesta ja saimme 51 kysymyksen setin hyvin laajalla kattauksella. Kysymykset käsittelivät kaivoksia, malmeja, öljyvaroja, kivilajeja ja mineraaleja, luonnonvaroja, rapautumista, luonnonmuodostumia, maapallon rakennetta ja kiertotaloutta. Hieman yllättäen kysyttiin myös lapsityövoiman käytöstä ja Australian Pohjoisterritoriosta.

Geotieteen kandiohjelman opettajat Mia Kotilainen ja Seija Kultti vierailivat etänä Koivusaaren yläkoulun luonnonmaantieteen tunnilla (Kuva: Maritta Valkonen).

Seija piti lyhyet alustukset aiheinaan luonnonvarat ja niiden riittävyys, rapautuminen ja sen merkitys aineen suuressa kiertokulussa sekä kriittiset mineraalit ja kiertotalous. Nostimme keskusteluun tunnin aikana joitakin oppilaiden antamia kysymyksiä ja lopulta jätimme opettajalle vastaukset niihinkin kysymyksiin, joita ei ehditty tunnilla sivuta. Kysymyksiin vastaaminen oli hauskaa ja joihinkin kysymyksiin saimme näkemystä Aku Heinoselta ja Petri Peltoselta, esimerkiksi kysymykseen: ”Mikä on Suomen tärkein malmi?”

Vierailu oli piristävä kurkistus 13-vuotiaiden ajatusmaailmaan ja heräävään tietoisuuteen siitä, mitä geotieteet voisivat olla. Näkökulmien yllättävyys ravisteli mukavasti omia luutuneita ajatuksia ja voikin sanoa, että opimme myös itse jotain. Toivottavasti jotain jäi myös Järvenpään koululaisten pääkoppaan muhimaan.

Oletteko esimerkiksi koskaan ajatelleet, onko maan itsensä muovaamista paikoista hyötyä vai haittaa?