Neljännellä kurssikerralla tutustuimme erilasiin rasteri- ja pistemuotoisiin aineistoihin. Tämä blogipostaus on jo valmiiksi melko myöhässä (olen tästä pahoillani huimalle lukijakunnalleni, joka on varmasti odottanut tätä blogipostausta jo kauan), joten en tällä kertaa sen tarkemmin erittele kaikkia tunnilla tekemiämme työvaiheita. Tunnin alussa latasimme vanhaan tuttuun tapaan aineiston Moodlesta. Aineiston avulla harjoittelimme ruudukon sekä datan lisäämistä tietokantaan. Alkupuolen tunnista käytimme ruututeemakartan laatimiseen, johon tarvitsimme mainitsemiani toimenpiteitä.
Kuva 1. Miesten lukumäärä pääkaupunkiseudulla.
Kuva 1 esittää miesten ja kuva 2 naisten lukumäärää pääkaupunkiseudulla. Pohjana on 250 metrin kokoiset ruudut. Ruutujen koko on mielestäni turhankin pieni, sillä se tekee kartasta hieman hankalasti luettavan. Ruutukoko sopisi paremmin hieman pienemmän alueen tarkasteluun. Muun kokoisista ruuduista 1 km x 1 km olisi taas hieman turhankin isot ruudut, joten sopivan kokoiset ruudut löytyisivätkin todennäköisesti jostain näiden kahden välimaastosta. Ruututeemakartassa ruutujen takia tieto on myös hieman epätarkempaa kuin koropleettikartalla esitettynä, sillä ruudut eivät kerro yhtä tarkasti muuttujien arvon vaihtumista.
Miesten ja naisten sijoittuminen eri alueille pääkaupunkiseuduilla johtuu esimerkiksi eri alueiden tarjoamista mahdollisuuksista. Miesvaltaisena alueena voidaan mainita Otaniemi. Tämä johtuu alueella sijaitsevasta Aalto yliopistosta. Aallon opiskelualoilla opiskelee keskimäärin enemmän miehiä kuin naisia. Samankaltaista jakoa ei ole yhtä selvästi muilla yliopistokampuksilla. Tämän saman havainnon miesten osuudesta väestöön Otaniemessä olivat tehneet myös Elias Hirvikoski ja Emma Ward.
Kuva 2. Naisten lukumäärä pääkaupunkiseudulla.
Tunnin loppupuolella työskentelimme rasteriaineistojen kanssa. Aineistojen kanssa harjoittelimme korkeuden visualisointia kartalle rinnevarjostuksen sekä korkeuskäyrien avulla. Vertailtaessa luomiamme korkeuskäyriä alkuperäisen kartan korkeuskäyriin voidaan huomata, että alkuperäisessä kartassa korkeuskäyrät ovat huomattavasti yleistettyjä. Yleistetyt korkeuskäyrät toimivat alkuperäisellä kartalla silti hyvin, sillä niiden ei tarvitse kartan peruskäytössä ollakaan tarkan yksityiskohtaisia. Matti Katajistolla oli blogissaan myös hyvä huomio siitä, että esimerkiksi ”retkeilijälle luettavuus on korkeammassa arvossa kuin absoluuttinen tieto”. Samaisesta blogista löytyy myös kuva siitä, miltä omat luomamme korkeuskäyrät näyttävät alkuperäiseen karttaan verrattuna.
Neljäs kurssikerta oli kokonaisuudessaan jopa melko kivuton. Kaikki harjoitukset sujuivat ilman sen suurempia ongelmia ja pääsimme tarkastelemaan mielenkiintoisia tilastoja pääkaupunkiseudun asuinrakennuksistakin. Tunnin lopun pienimuotoinen digitointituokio oli myös hyvin rentouttava ja palautti mieleen edellisen periodin mukavat kartanlaatimishetket.
Lähteet:
Hirvikoski, E. (2020) Kurssikerta 4, luettu 11.2.2020 https://blogs.helsinki.fi/eliashir/
Katajisto, M. (2020) Kurssikerta 4, luettu 11.2.2020 https://blogs.helsinki.fi/mattikat/
Ward, E. (2020) Kurssikerta 4, luettu 11.2.2020 https://blogs.helsinki.fi/emmaward/