Kuudennen kurssikerran alkuun pääsimme ulkoilemaan ja keräämään itse aineistoa. Keräsimme aineistoa valitsemistamme kohteista Epicollect5-sovelluksen avulla. Pieni keskiviikkoaamun ulkoilutuokio sekä aineiston kerääminen olivat oikein mukavaa vaihtelua pelkälle GIS-luokassa istumiselle. Ulkoillessa teimme myös havainnon tämän vuoden ”talvesta” (lue: pitkittyneestä syksystä), helmikuussa on niin lämmin ilma, että ulkoillessa voisi pärjätä jopa ilman takkia.
Ulkoilun jälkeen palasimme takaisin erittäin tunnelmalliseen GIS-luokkaan ja aloimme käsittelemään keräämäämme aineistoa. Interpoloinnin avulla tuotimme aineistosta erilaisia karttoja. Itse tein kartan (kuva 1) siitä, kuinka miellyttäviä kohteet ovat visuaalisesti. Sininen väri ja numero 5 ovat miellyttävimpiä kohteita. Vastaavasti mitä punaisempi väri ja pienempi numero, niin sitä vähemmän miellyttävä kohde on visuaalisesti.
Kuva 1. Itse keräämästämme aineistosta laadittu kartta.
En ole viimeistellyt karttaa kunnolla, mutta siitä erottaa melko hyvin kohteet, jotka ovat visuaalisesti enemmän tai vähemmän miellyttäviä. Vähiten miellyttäviä kohteita ovat autoteiden läheisyydessä ja lisäksi Itä-Pasila erottuu kartalta. Tosin kyseisen alueen kohdalla kartta hieman hämää, sillä oranssialue jatkuu melko pitkälle, koska alueelta on vain muutama havaintopiste. Kuten Mikko Kangasmaa ja Elias Hirvikoski blogeissaan mainitsevat kartan tuottamisessa erityisen hienoa oli saada konkreettisia tuloksia omasta keräämästämme aineistosta.
Kurssikerran varsinaisena tehtävä oli tuottaa karttoja valitsemistaan hasardeista. Aineistoihin oli tuttuun tapaan linkki Moodlessa, joten sen etsiminen ei tuottanut hankaluuksia. Päätin itse tehdä kartat maanjäristyksistä. Itse karttojen luonti sujui melko vaivatta. CSV-tiedostojen muokkaaminen sopiviksi oli myös helppo operaatio sen jälkeen, kun se oli kerran tunnilla käyty läpi.
Ensimmäinen kartta (kuva 2) kuvaa yli 6 magnitudin maanjäristyksiä ja toinen (kuva 3) yli 8 magnitudin. Kuten kartoista huomaa, maanjäristyksiä tapahtuu runsaasti litosfäärilaattojen saumakohdissa. Toinen asia, jonka kartoista huomaa on se, että en ole vieläkään oppinut viimeistelemään karttoja kunnolla. Kartoissa on pieniä visuaalisia eroavaisuuksia, jotka häiritsevät ainakin itseäni. Pohjoisnuolet ovat kartoissa esitetty erivärisiniä ja lisäksi kuvan 3 kartassa maanjäristyksiä kuvaavat pisteet ovat eri värisiä toiseen karttaan verrattuna. Maanjäristykset osuvat melko tarkasti yhteen alueiden (kuva 4) kanssa, joilla järistykset ovat todennäköisimpiä.
Kuva 2. Yli 6 magnitudin maanjäristyksiä kuvaava kartta.
Kuva 3. Yli 8 magnitudin maanjäristyksiä kuvaava kartta.
Kuva 4. Maanjäristysten riskialueita kuvaava kartta. (lähde: https://peda.net/p/simo.veistola/k/lukio/ge-uusi-1/mjt/teht%C3%A4v%C3%A4t2/teht%C3%A4v%C3%A4t/pmrjktoo)
Opetuksessa laatimiani karttoja voisi hyödyntää maanjäristyksistä opettaessa. Niiden avulla ei toki saa mitään kovin yksityiskohtaista tietoa maanjäristysten sijaintikohdista tai tietoa yksittäisistä järistyksistä. Karttojen avulla voisi kuitenkin havainnoida yleisempiä paikkoja, joissa järistyksiä tapahtuu. Janina Vikman oli tehnyt blogissaan hyvän havainnon siitä, että tulivuoritietokannassa kaikki tulivuoret eivät sijaitse oikeassa kohdassa. Myös maanjäristysten sijainti tekemilläni kartoilla voi siis olla virheellistä alkuperäisen aineiston virheiden vuoksi.
Selaillessani internetiä satuin törmäämään täysin vahingossa lisäosaan, jonka pystyy asentamaan QGIS:siin. Lisäosa on nimeltään Globe Builder, sen avulla voi luoda maapallon ja esimerkiksi lisätä haluamaansa dataa näkyviin maapallolle. Kokeilin aikani kuluksi ladata lisäosan QGIS:siin ja luoda maanjäristyksiä kuvaavan kartan kyseisen lisäosan avulla. Lisäosan lisääminen QGIS:siin onnistui melko helposti nettisivujen ohjeiden mukaisesti. Maanjäristystietokannan lisääminen onnistui myös samaan tapaan kuin muillekin kartoille. Kuvassa 5 näkyy melko nopeasti lisäosan avulla tehty kartta. Kartta itsessään voisi olla esimerkiksi hieman tarkemmin rajattu, mutta sen laatiminen oli hyvä kokeilu siitä, kuinka lisäosien tuominen QGIS:siin tapahtuu.
Kuva 5. Yli 7 magnitudin maanjäristyksiä kuvaava kartta.
Kuudes kurssikerta oli kokonaisuudessaan oikein mukava. Kurssikerran karttojen laatiminen sujui lähes ilman minkäänlaisia ongelmia. Kuten aiemmin mainitsin, karttojen viimeistelyssä olisi kuitenkin vielä hieman parantamisen varaa. Viimeisellä kurssikerralla riittää kuitenkin varmasti haasteita, sillä tehtävänämme on tuottaa itse kartta valitsemastamme aiheesta. Viimeistä kurssikertaa siis odotellessa.
Kuva 6. Loppukevennys.
Lähteet:
Hirvikoski, E. (2020) Kurssikerta 6, luettu 23.2.2020.
https://blogs.helsinki.fi/eliashir/
Kangasmaa, M. (2020) Kurssikerta 6, luettu 23.2.2020.
https://blogs.helsinki.fi/kanmikko/
Vikman, J. (2020) Kurssikerta 6, luettu 23.2.2020.
https://blogs.helsinki.fi/jagvikma/
Pedanet, kuvan 4 maanjäristysten riskialueet -kartta. Luettu 23.2.2020.
https://peda.net/p/simo.veistola/k/lukio/ge-uusi-1/mjt/teht%C3%A4v%C3%A4t2/teht%C3%A4v%C3%A4t/pmrjktoo
GitHub, GlobeBuilder. Luettu 23.2.2020
https://github.com/GispoCoding/GlobeBuilder