30. Helsinki International Film Festival – Rakkautta & Anarkiaa järjestetään 14.–24.9.2017. Yhtenä teemana elokuvafestareilla on #some: aiheeseen liittyviä lyhyetelokuvia näytetään sunnuntaina 24.9. klo 16:15 alkaen. Mukana on esimerkiksi Aino Sunin ja Jenni Tulin elokuva #ThisIsMe, joka kertoo YouTube-videoita tekevästä nuoresta ja nettikiusaajista. Tapahtumassa nähdään myös Jan Ijäksen elokuva Sosiaalinen yhteys, jonka dialogi on peräisin kokonaan ja muuntelematta nettipalstoilta.
Suomalaisten vihapuheesta tehdään syksyllä kepeää musiikkiteatteria
KOM-teatterissa esitetään ensi syksynä Koko Suomi vihaa -teos, jota luonnehditaan ”iloisena musiikkivihoitteluna”. Teos pohjautuu tavallisten suomalaisten haastatteluihin ja viesteihin, joita työryhmä vastaanottaa puhelimitse ja sähköpostilla. Ylen artikkelin mukaan tarkoituksena on tehdä teoksesta mahdollisimman kevyt käyttäen ihmisten arkista vihapuhetta.
Koko Suomi vihaa -vihapuhelin: 040 8593 349 ja sähköposti: vihapuhevastaanotto@gmail.com
Osallistu keskusteluun myös sosiaalisessa mediassa käyttämällä #kokosuomivihaa.
Ylen artikkeli “Vihapuheelle on nyt osoite ja jopa puhelinnumero – teatterintekijät etsivät arkista vihaa” 18.5.2017
Liput KOM-teatterin sivuilta
Halla-ahon vihapuhekirjoitukset nousivat uudestaan esiin hallituskriisin aikana
Perussuomalaisten uuden puheenjohtajan valinta lauantaina 10.6. laittoi liikkeelle mielenkiintoisen poliittisen tapahtumaketjun. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin puolueen maahanmuuttovastaista linjaa edustava Jussi Halla-aho, jonka arvopohjaa pääministeri Juha Sipilä (kesk) ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) eivät kokeneet jakavansa. Tämä näytti johtavan hallituksen kaatamiseen, kunnes yllättäen tiistaina 13.6. suuri osa perussuomalaisista kansanedustajista irtaantui Uusi vaihtoehto -nimiseksi eduskuntaryhmäksi. Perussuomalaisten kahtia jakautumisen seurauksena hallituksessa jatkavat keskusta, kokoomus sekä Uusi vaihtoehto -ryhmä.
Vihapuheaiheen kannalta mielenkiintoista on se rooli, jonka Halla-ahon vanhat kirjoitukset ovat saaneet poliittisessa keskustelussa ja päätöksenteossa. Sipilä ja Orpo päättivät, etteivät voi jatkaa hallitusyhteistyötä Halla-ahon johtaman perussuomalaisten kanssa, koska he eivät jaa samaa arvopohjaa. Helsingin Sanomien jutussa käsitellään Halla-ahon vanhoja tekstejä, joiden pohjalta näitä arvoja voidaan analysoida. Halla-aho on myös saanut tuomion uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan erään blogitekstinsä perusteella vuonna 2012.
Suomen poliittinen kuohunta on huomioitu myös ulkomaisissa medioissa. Ylen artikkeliin on kerätty mainintoja eurooppalaisista uutismedioista, joissa monissa nostetaan esille juuri Halla-ahon saama vihapuhetuomio.
Lähteet/lisää tietoa:
- Suomen hallituskuviot kiinnostavat ulkomailla – Halla-ahon vihapuhetuomiot tulleet tunnetuiksi Yle 13.6.2017
- Hallitus on jatkamassa Uusi vaihtoehto -ryhmän kanssa – Ryhmän johtajat syyttivät Ylellä halla-aholaisia ”kaappauksesta” ja sopimattomista käsitervehdyksistä HS 13.6.2017
- Kirjoituksia maahanmuutosta, islamista ja raiskauksista – tällaisia mielipiteitä hallituskriisin aiheuttanut Jussi Halla-aho on julkaissut vuosien varrella HS 12.6.2017
- KKO tuomitsi Halla-ahon myös kiihottamisesta kansanryhmää vastaan HS 8.6.2012
Uusfilologisen yhdistyksen nuorten tutkijoiden ilta to 30.3.
Uusfilologisen yhdistyksen järjestämässä esitelmätilaisuudessa torstaina 30.3. klo 16.15 (Helsingin yliopiston Metsätalo, Unioninkatu 40, 5. krs, sali 25) luennoivat seuraavat nuoret tutkijat:
- Henrik Oksanen (Tampereen yliopisto): “Pragmaattisten elementtien vaikutuksia lause- ja tekstirakenteisiin saksan- ja suomenkielisissä juridisissa teksteissä”
- Jenna-Marie Eskola (Helsingin yliopisto): “Verbaalisen väkivallan paikantaminen ja analysointi paheksuvien puheaktien avulla”
- Sirkku Ruokkeinen (Turun yliopisto): “Irrealis evaluaation keinona 1500-luvun Englannissa”
Erityisesti Jenna-Marie Eskolan esitelmä, joka pohjautuu hänen tekeillä olevaan graduunsa, on relevantti kaikille vihapuheesta ja verbaalisesta väkivallasta kiinnostuneille. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita.
Stop! Päätepysäkki syrjinnälle -kampanja vihapuhetta ja häirintää vastaan
HSL, HKL ja Ihmisoikeusliitto ovat järjestäneet alkuvuodesta kampanjan Stop! Päätepysäkki syrjinnälle, joka kannustaa muita matkustajia toimimaan heidän huomatessaan jonkun kokevan syrjintää tai häirintää. Kampanjan nettisivuilla kerrotaan, miten voi toimia tällaisissa tilanteissa. Lisäksi sivustolta löytyy kertomuksia häirinnän uhreilta, sivustakatsojilta ja tilanteeseen puuttuneilta. Vuosi sitten HSL järjesti samaan aiheeseen liittyvän kampanjan Stop vihapuhe, rakennetaan matkarauhaa, jossa joukkoliikenteen asiakkaita pyydettiin kertomaan sosiaalisessa mediassa, miten he edistävät matkarauhaa. Kampanjoiden pohjalla on Oikeusministeriön selvitys, jonka mukaan julkiset kulkuvälineet ovat yksi yleisimmistä paikoista, joissa vihapuhetta ja häirintää kohdataan.
Helsingin Sanomat on kertonut Stop! Päätepysäkki syrjinnälle -kampanjasta uutisissaan ja kerännyt lukijoiden syrjintään ja vihapuheeseen joukkoliikenteissä liittyviä kokemuksia:
Tutkijatapaaminen: Uhattu ’Me’ ja keskustelun kuolema – fanatismin syntymekanismit informaatioyhteiskunnassa
Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen oppiaine järjestää 20.-21.4.2017 Joensuussa vihapuheeseen liittyvän tutkijatapaamisen “Uhattu ‘Me’ ja keskustelun kuolema – fanatismin syntymekanismit informaatioyhteiskunnassa”.
“Itä-Suomen yliopistossa järjestettävän tutkijatapaamisen tarkoituksena on selvitellä ääriliikkeen syntyä, muotoutumista ja lujittumista edistäviä käytänteitä, mekanismeja ja tekniikoita. Tapahtuman ensisijainen tavoite on lisätä ymmärrystämme koskien sosiaalista mediaa hyödyntävää uusfanatismia. Tutkijatapaamisen ohjelma jakautuu kahdelle päivälle ja se koostuu avainluentojen lisäksi työryhmäesityksistä.”
Tapahtumaan voi ehdottaa työryhmäesitelmää:
“Työryhmäesitys voi käsitellä jonkin tietyn liikkeen kehkeytymistä ja toimintaa tai sen aiheena voi olla jokin fanatismin syntyä edistävä käytänne tai asiantila. Esityksessä voi käsitellä myös yrityksiä ehkäistä fanatismin leviämistä tai estää ääriliikkeiden toimintaa.
Tarkastelun kohteena voi olla myös sosiaalisessa mediassa levitettävä vihapuhe. Mikä sitä saa aikaan? Millaista on vihapuheen argumentaatio ja retoriikka? Mikä on vihapuheen todellinen kohde: vihollinen vai ne ’meistä’, jotka eivät hyväksy vihollisiksi nimettyjen vainoamista? Miten muokataan todellisuuskuva, joka sallii väkivallan käytön muita ihmisiä kohtaan? Mahdollisia aiheita ovat myös vihapuheen filosofia ja fanatismia koskevan tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat.”
EDIT: Työryhmien hakuaikaa on jatkettu 31.3. saakka.
Kuulijoita pyydetään ilmoittautumaan 13.4. mennessä. Lisätietoja: https://vapaatiede.wordpress.com/
Poimintoja Tieteen päiviltä (11.-15.1.2017)
Tieteen päivien teemana on tänä vuonna “Vapauden rajat”. Suurelle yleisölle suunnatussa viisipäiväisessä tiedetapahtumassa vapautta käsitellään hyvin monesta näkökulmasta, eikä sananvapautta ja vihapuhettakaan ole unohdettu. Tässä muutamia poimintoja ohjelmasta:
- Vapaus vihapuheeseen? Median vastuun rajat (to 12.1. klo 10-11)
- Sanan vapaus ja rajat -paneeli (to 12.1. klo 15.45-17.45)
- Vihapuhetta vai puntarointia – onko kansalaisista keskustelijoiksi? (su 15.1. klo 12-14)
Tieteen päivät järjestetään Helsingin yliopiston päärakennuksen luentosaleissa ja osallistuminen on maksutonta. Lisätietoja: Tieteenpaivat.fi
Sukupuolittunut vihapuhe – uusi ilmiö? 8.12.
“Onko sukupuolittunut vihapuhe ja sen vastustaminen vain historiallinen ilmiö? Ketä ovat tämän päivän Christine de Pizan, Lucretia Marinella tai suffragetit ja heidän vastustajansa? Teologian tohtori Ilse Paakkinen avaa vihapuheen historiaa 1400-luvulta nykypäivään kiinnostavien esimerkkien avulla. Vihapuheen normalisointi ei ole uusi ilmiö. Vihapuheen esittäjät ovat osanneet ennenkin ”pestä kätensä”, olla loukkaantuneita ja vierittää itseään koskevan syyllisyyden muiden harteille.”
Sosiaalietiikan oppiaineen järjestämä tapahtumasarja sosiaalietiikan iltamat keskittyy torstaina 8.12. sukupuolittuneen vihapuheen käsittelyyn. Tapahtumasta tiedotettiin Helsingin yliopiston alumnien uutiskirjeessä 1.12.
Vihapuheen määrä nousussa Amerikassa vaalien jälkeen
Amerikkalaisten medioiden mukaan vihapuheen määrä on ollut nousussa Yhdysvalloissa Donald Trumpin voitettua presidentinvaalit. Uutisartikkeleissa kerrotaan, miten Trumpin retoriikkaa on käytetty muun muassa muslimeja ja latinoja vastaan. Ilmiöstä johtuen Yhdysvalloissa on perustettu esimerkiksi puhelinpalveluja, joiden kautta viharikoksista voi raportoida.
Lisää aiheesta:
- Standing up to the spike in post-election hate incidents USA Today 23.11.2016
- Governments, elected leaders respond to uptick in hate crime The Washington Post 21.11.2016
- People are compiling incidents of hate speech during ‘Day 1 of Trump’s America’ Business Insider 10.11.2016
“Pyhistä kirjoituksista vihapuheeseen” – Tiedekulma 1.12.
Helsingin yliopiston Tiedekulmassa (Aleksanterinkatu 7) järjestetään torstaina 1.12. klo 16:30-18 tilaisuus “Pyhistä kirjoituksista vihapuheeseen – digitaalista teologian tutkimusta”. Tilaisuus on osa Digital Humanities -tiedeteemaa ja sitä voi seurata myös live-lähetyksenä netissä (https://www.helsinki.fi/fi/ajankohtaista/tiedekulma-live). Tarkempi ohjelma löytyy yliopiston tapahtumasivulta.