Kuukausi: maaliskuu 2021

Näin kurssin päätyttyä ja viimeisenkin työn viimeinkin tehtyäni voin ilmoittaa, että tämä blogi on valmis, eikä tänne tulee enää muutoksia.

Kiitos kurssista!

Kurssin lopetus

Kevät on ollut pitkä, mutta silti tämä kurssi tuntui lyhyeltä. Tähän varmasti vaikuttaa se, että oppimista ja tehtävää on ollut paljon, ja olo tuntuu edelleen siltä, että voisin oppia lisää. Viimeisellä kurssikerralla käytimme ajan tekemällä itsevalitusta aineistosta karttoja. Kriteerinä oli se, että siinä pitää olla ainakin kaksi muuttujaa, joita tarkastelee.

Aiheen päättäminen ja aineiston etsintä

Kuvittelin ensin tekeväni kartan Brasilian kaivoksista, ja niiden sijainnin yhteydessä metsäkatoon. Latasin jopa aineistot, mutta aineisto oli niin iso ja raskas, etten pystynyt käsittelemään sitä mitenkään, ilmasn että QGIS-ohjelma kaatui joka välissä. Hylkäsin tämän turvatakseni  naapurustorauhan..

Pitkän ja tuskallisen miettimisen jälkeen päädyin lopulta tutkastelemaan Suomessa liikenneonnetomuuksien sijoittumissa suhteessa eri väestöntietoihin. Tiedostan kyllä, että hyppy edeltävästä aiheesta on iso, mutta itse ainakin kuulun ihmisiin, joita kiinnostavat todella monet asiat. Muiden blogeja lukiessa huomasin, että Maija oli myös tehnyt Suomesta kartan (vaikkakin aivan eri aiheesta mistä itse tein), mutta oli kiva huomata, etten ollut ainoa, joka oli päätynyt Suomeen.

Kuvista 1 ja 2 voi nähdä, miten tieliikenneonnettomuudet (sekä kuolmaan johtaneet että loukkaantumiseen johtaneet) sijoittuvat Suomessa. Tieähimmin asuituilla alueilla onnettomuuksia on tapahtunut huomattavasti enemmän. Varsinkin kuolemaan johtaneita onnettomuuksia on tapahtunut enemmän tiheämmin asutuilla alueilla. Tämä toki voi olla aika itsestään selvää: alueilla joissa on tiheä asutus, todennäköisyys onnettomuuksille, joissa loukkaannutaan tai kuollaan, on suurempi.
Tämän jälkeen tein toisen kartan, jossa näkyvät jalankulkijoille sattuneet onnettomuudet, jonka pohjalla on väestötiheyskartta (kuva 3).

Tässä (kuva 3) on todella selkeä ero tiheämmän asutuksen alueiden ja harvemman asutuksen alueiden välillä. Olisi ollut mielenkiintoista saada tähän lisäksi tie-kartta, mutta ainakaan itse en löytänyt (tai osannut etsiä). Näiden lisäksi halusin nähdä Suomen kartalla kaikki eri tieliikenneonnettomuuksien tyypit, jotka oli saatavilla aineistossa. Ongelmaksi kartan kohdalla mudostui se, että alueilla joissa on todella paljon pisteitä, eivät eri tyypit enää erotu. Tästä syystä tein kartan Pohjois-Suomesta (kuva 4) sekä pääkaupungin alueelta (kuva 5).

Pohjoisessa Suomessa tapahtuneista liikenneonnettomuuksia valtaosa on ”muiden” lisäksi tieltä suistumiset. Tässä voisi miettiä, onko syy esimerkiksi liukkaat tiet ja pimeys pitkän ajan vuodesta.

Pääkaupunkiseudun tieliikenneonnettomuuksista suurin osa on saman ajosuunnan onnettomuuksia. Voiko kyseessä olla ohitukset?
Vaikka aihe on aika yksinkertainen, ja tuntuu, että tein liian vähän (verrattuna muihin kurssilaisiin), aihe on kiinnostava ja siitä saa mielenkiintoisia jatkokysymyksiä joita voisi selvittää.

Ajatuksia ja terkkuja

Itsehän en itse kurssikerralla saanut melkein mitään aikaiseksi, lähinnä koska QGIS-ohjelma kaatuili koko ajan. Seuraavaksi huomasin myös kalenterini täyttyneen monenlaisista töistä, ja tämä työ vain siirtyi siirtymistään myöhempään ajankohtaan. Itse pidän geoinformatiikasta, ja oikeastaan olisin halunnut jaksaa paremmin tehdä, varsinkin tämän viimeisen työn. Toivon kuitenkin, että tämä on riittävä kurssin suorittamiseen hyväksyttävästi.

Kaiken kaikkiaan opin paljon, ja sain kasaan hyvän määrän muistiinpanoja, joihin voin palata kun (toivottavasti) jaksan tehdä taas QGIS-ohjelmalla karttoja. Nyt myös olen nähnyt monilla eri aineistoilla, miten helposti kartoilla saa visualisoitua erilaista tietoa.

Lähteet

Jalonen, M. (2021). Kurssikerta 7.
http://https://blogs.helsinki.fi/mmjalone/
Viitattu: 27.3.2021

Tilastokeskus. Tieliikenneonnettomuudet. (2018).
Väestöntiheys alueittain. (2012).
Kuntien avainluvut. (2019).
Haettu: http://https://paituli.csc.fi/download.html
27.3.2021

Itsekerättyä pistedataa

Aloitimme kurssikerran ulkoilulla kukin omalla lähialueellaan. Ulkoilun aikana keräsimme eri pisteistä tietoa Epicollect5-sovelluksella. Kun jostain kohdasta päätti lisätä pisteen sovellukseen, avautui sovelluksessa muutama kysymys liittyen alueen turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Näitä arvioitiin asteikolla 1 – 5. Aikaa ulkoiluun oli varattu noin 45 minuuttia. Maanantai-iltana maa oli todella liukas, sillä lumen päälle oli satanut sunnuntaina alijäähtynyttä vettä, joka oli jäätynyt maahan. Tämän vuoksi ainakin oma reittini jäi lyhyemmäksi, mitä olin alun perin suunnitellut. Sain kerättyä vain muutaman pisteen, koska tuntui hölmöltä kerätä pisteitä muutaman metrin välein. En tosin tiedä, olisiko sillä ollut merkitystä tämän tehtävän kanssa, sillä tässä lähinnä harjoittelimme Epicollect-sovelluksen, ja siitä tuodun datan työstöä sekä interpolointia.
Kun kaikki olivat palanneet koteihinsa, ladattiin kaikkien keräämät pisteet QGIS-ohjelmaan. Interpoloimme karttaa, josta näkyy eri värein, kuinka viihtyisäksi tai turvalliseksi alue koettiin (kuva 1).

Hasardikartta

Kurssikerran toisena tehtävänä teimme hasardeja havainnollistavia karttoja, joita voisi käyttää tuntiopetuksen tukena. Kurssin Moodle-alueella oli linkkejä, joista saimme tulivuoria, maanjäristyksiä ja meteoriitteja kuvaaviin aineistoihin. Itse valitsin kuvata maanjäristyksiä ja tulivuoria.

Kartat (kuva 2- kuva 4) kuvaavat tulivuorten sijoittumista ja maanjäristysten esiintymistä eri alueilla. Pisteiden sijainnit kuvaavat melko hyvin litosfäärilaattojen reunoja. Tosin on huomioitava, että kartoissa korostuvat isoimmat litosfäärilaatat, eikä pienempiä laattoja näy juuri ollenkaan. Tämän vuoksi tein myös kartan, johon lisäsin litosfäärilaattojen reunat (kuva 5). Aineistoin löysin googlauksen tuloksena GitHub-sivustolta. Tekemäni kartat, joissa ei ole lisättynä litosfäärilaattojen reunoja, sopivat tästä huolimatta osaksi opetusta, jossa halutaan havainnollistaa litosfäärilaattojen, laattatektoniikan sekä maanjäristysten ja tulivuorten yhteyksiä.

Pienempiä järistyksiä on huomattavasti useammin kuin voimakkaampia järistyksiä. Seismologian instituutin sivuilla on esimerkiksi taulukko josta näkee, että pienimpiä maanjäristyksiä on tuhansia vuosittain, kun taas voimakkaampia on huomattavasti vähemmän. Tämä näkyy myös tekemissäni kartoissa.

Tätä aihetta voi kuvata kartoilla monin eri tavoin. Itse esimerkiksi keskityin maanjäristyksiä esittäessä niiden eri voimakkuuksiin, ja kuinka paljon niitä on vuodessa. Mutta esimerkiksi Oona teki mielenkiintoiset kartat pidemmällä aikavälillä tapahtuneista maanjäristyksistä. Antti puolestaan eritteli kerros- ja kilpitulivuoret eri kartoille.

Ongelmia ja oppimista

Kun latasi aineistoja maanjäristyksistä, tuli aineisto csv.-tiedostona. Itselläni Excel ei ollut yhteistyöhaluinen, ja kysyi, haluanko laskea kaavan, tai jotain sen tapaista. Tämä tapahtui siinä vaiheessa, kun olin vaihtamassa pilkkuja ja pisteitä. Ongelma ratkesi viimein sillä, että kopioikin tiedoston Notepad- sovellukseen, tallensi, ja vei sitten QGIS:in. Tämä on hyvä tietää tulevaisuuden varalle, jos Excel ei jostain syystä tahdo tehdä niin kuin sanon.

Lähteet

Bird, P. (2003). An updated digital model of plate boundaries. Geochemistry Geophysics Geosystems, 4(3), 1027. doi:10.1029/2001GC000252.
(haettu data: tectonicplates
http://https://github.com/fraxen/tectonicplates
23.2.2021)

Jalkanen, O. (2021). Kuudes viikko: Datan tuottamista & hasardeja.
http://https://blogs.helsinki.fi/jaoona/
Viitattu 2.3.2021

Kurssimateriaali: KK6, harjoitus 6

National Oceanic and Atmospheric Administration. Natural hazards. Search Volcano Locations.
http://https://www.ngdc.noaa.gov/hazel/view/hazards/volcano/loc-search
Viitattu: 22.2.2021

Northern California Earthquake Data Center. Historic ANSS Composite Catalog Search.
http://https://ncedc.org/anss/catalog-search.html
Viitattu 22.2.2021

Paakkari, A. (2021). Viikko 6. Luento ja harjoitukset.
http://https://blogs.helsinki.fi/anttipaa/
Viitattu 2.3.2021

Seismologian instituutti. (2020). Perustietoa maanjäristyksistä.
http://https://www2.helsinki.fi/fi/seismologian-instituutti/maanjaristykset/perustietoa-maanjaristyksista-0
Viitattu 2.3.2021