6. kurssikerta

Itsekerättyä pistedataa

Aloitimme kurssikerran ulkoilulla kukin omalla lähialueellaan. Ulkoilun aikana keräsimme eri pisteistä tietoa Epicollect5-sovelluksella. Kun jostain kohdasta päätti lisätä pisteen sovellukseen, avautui sovelluksessa muutama kysymys liittyen alueen turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Näitä arvioitiin asteikolla 1 – 5. Aikaa ulkoiluun oli varattu noin 45 minuuttia. Maanantai-iltana maa oli todella liukas, sillä lumen päälle oli satanut sunnuntaina alijäähtynyttä vettä, joka oli jäätynyt maahan. Tämän vuoksi ainakin oma reittini jäi lyhyemmäksi, mitä olin alun perin suunnitellut. Sain kerättyä vain muutaman pisteen, koska tuntui hölmöltä kerätä pisteitä muutaman metrin välein. En tosin tiedä, olisiko sillä ollut merkitystä tämän tehtävän kanssa, sillä tässä lähinnä harjoittelimme Epicollect-sovelluksen, ja siitä tuodun datan työstöä sekä interpolointia.
Kun kaikki olivat palanneet koteihinsa, ladattiin kaikkien keräämät pisteet QGIS-ohjelmaan. Interpoloimme karttaa, josta näkyy eri värein, kuinka viihtyisäksi tai turvalliseksi alue koettiin (kuva 1).

kuva1
Kuva 1. Turvallisuuden tunne Helsingin eri osissa.

Hasardikartta

Kurssikerran toisena tehtävänä teimme hasardeja havainnollistavia karttoja, joita voisi käyttää tuntiopetuksen tukena. Kurssin Moodle-alueella oli linkkejä, joista saimme tulivuoria, maanjäristyksiä ja meteoriitteja kuvaaviin aineistoihin. Itse valitsin kuvata maanjäristyksiä ja tulivuoria.

kuva2
Kuva 2. Vuoden 2012 maanjäristykset, joiden voimakkuus välillä 3-4 magnitudia (Northern California Earthquake Data Center; National Oceanic and Atmospheric Administration, 22.2.2021).
kuva3
Kuva 3. Vuoden 2012 maanjäristykset, joiden voimakkuus välillä 5-6 magnitudia (Northern California Earthquake Data Center; National Oceanic and Atmospheric Administration, 22.2.2021).
kuva4
Kuva 4. Vuoden 2012 maanjäristykset, joiden voimakkuus vähintään 7 magnitudia (Northern California Earthquake Data Center; National Oceanic and Atmospheric Administration, 22.2.2021).

Kartat (kuva 2- kuva 4) kuvaavat tulivuorten sijoittumista ja maanjäristysten esiintymistä eri alueilla. Pisteiden sijainnit kuvaavat melko hyvin litosfäärilaattojen reunoja. Tosin on huomioitava, että kartoissa korostuvat isoimmat litosfäärilaatat, eikä pienempiä laattoja näy juuri ollenkaan. Tämän vuoksi tein myös kartan, johon lisäsin litosfäärilaattojen reunat (kuva 5). Aineistoin löysin googlauksen tuloksena GitHub-sivustolta. Tekemäni kartat, joissa ei ole lisättynä litosfäärilaattojen reunoja, sopivat tästä huolimatta osaksi opetusta, jossa halutaan havainnollistaa litosfäärilaattojen, laattatektoniikan sekä maanjäristysten ja tulivuorten yhteyksiä.

kuva5
Kuva 5. Litosfäärilaattojen rajat sekä tulivuorten sijoittuminen (GitHub; National Oceanic and Atmospheric Administration, 23.2.2021).

Pienempiä järistyksiä on huomattavasti useammin kuin voimakkaampia järistyksiä. Seismologian instituutin sivuilla on esimerkiksi taulukko josta näkee, että pienimpiä maanjäristyksiä on tuhansia vuosittain, kun taas voimakkaampia on huomattavasti vähemmän. Tämä näkyy myös tekemissäni kartoissa.

Tätä aihetta voi kuvata kartoilla monin eri tavoin. Itse esimerkiksi keskityin maanjäristyksiä esittäessä niiden eri voimakkuuksiin, ja kuinka paljon niitä on vuodessa. Mutta esimerkiksi Oona teki mielenkiintoiset kartat pidemmällä aikavälillä tapahtuneista maanjäristyksistä. Antti puolestaan eritteli kerros- ja kilpitulivuoret eri kartoille.

Ongelmia ja oppimista

Kun latasi aineistoja maanjäristyksistä, tuli aineisto csv.-tiedostona. Itselläni Excel ei ollut yhteistyöhaluinen, ja kysyi, haluanko laskea kaavan, tai jotain sen tapaista. Tämä tapahtui siinä vaiheessa, kun olin vaihtamassa pilkkuja ja pisteitä. Ongelma ratkesi viimein sillä, että kopioikin tiedoston Notepad- sovellukseen, tallensi, ja vei sitten QGIS:in. Tämä on hyvä tietää tulevaisuuden varalle, jos Excel ei jostain syystä tahdo tehdä niin kuin sanon.

Lähteet

Bird, P. (2003). An updated digital model of plate boundaries. Geochemistry Geophysics Geosystems, 4(3), 1027. doi:10.1029/2001GC000252.
(haettu data: tectonicplates
http://https://github.com/fraxen/tectonicplates
23.2.2021)

Jalkanen, O. (2021). Kuudes viikko: Datan tuottamista & hasardeja.
http://https://blogs.helsinki.fi/jaoona/
Viitattu 2.3.2021

Kurssimateriaali: KK6, harjoitus 6

National Oceanic and Atmospheric Administration. Natural hazards. Search Volcano Locations.
http://https://www.ngdc.noaa.gov/hazel/view/hazards/volcano/loc-search
Viitattu: 22.2.2021

Northern California Earthquake Data Center. Historic ANSS Composite Catalog Search.
http://https://ncedc.org/anss/catalog-search.html
Viitattu 22.2.2021

Paakkari, A. (2021). Viikko 6. Luento ja harjoitukset.
http://https://blogs.helsinki.fi/anttipaa/
Viitattu 2.3.2021

Seismologian instituutti. (2020). Perustietoa maanjäristyksistä.
http://https://www2.helsinki.fi/fi/seismologian-instituutti/maanjaristykset/perustietoa-maanjaristyksista-0
Viitattu 2.3.2021

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.