Kipeästi – runoja muistista, luopumisesta ja surusta

”On silti niiden lintujen laulua, joiden nimet ovat kadonneet mielestä. Linnut eivät tarvitse niitä, hukattuja nimiä. Me tarvitsimme, mutta se oli silloin. Kuka niistä nyt enää välittää? Leijonat eivät tiedä olevansa leijonia. Eivät tiedä kuinka urhoollisia ovat.”

Margaret Atwood: Kipeästi

Margaret Atwood (1939- ) on arvostettu kanadalainen kirjailija, joka on kirjoittanut romaaneja, novelleja, runokokoelmia ja lastenkirjoja. Vuonna 2020 ilmestyneen runokokoelman Kipeästi (alkuperäisteos Dearly) runot on kirjoitettu vuosina 2008–2019, jolloin kirjailija omien sanojensa mukaan vanheni ja maailma hänen ympärillään synkkeni. Hänen puolisollaan, Graeme Gibsonilla, todettiin verenkierrollinen muistisairaus vuonna 2012 ja hän kuoli aivoinfarktiin vuonna 2019.

Runokokoelma ei vaikeasta aiheestaan huolimatta ole kuitenkaan synkkä tai toivoton. Kirjan sivuilta löytyy niin haikeutta, kiitollisuutta kun huumoriakin. Runot ovat pohtivia, paikoin konkreettisia, mutta ajoittain lennokkaan filosofisia. Ajan kuluminen ja muutos ovat läsnä monissa kokoelman runoissa. Atwoodin mukaan kirja ei ole momento mori (muista kuolevaisuutesi), vaan momento vivo, (muista eläväsi).

Tieto pitkäaikaissairauteen sairastumisesta voi olla shokki. Jokainen työstää siihen liittyviä tunteita omalla tavallaan. Kirjoittaminen on yksi tapa työstää tunteita, joita oma tai läheisen sairastuminen aiheuttaa. Kaikki tunteet ovat sallittuja eikä sopeutuminen tarkoita, ettei kielteisiä ajatuksia tai tunteita enää ole tai että ne pitäisi tukahduttaa. Kielteisiä ajatuksia ei kuitenkaan kannata jäädä pyörittelemään mielessään. Parempi tapa on ilmaista ne joko puhumalla, kirjoittamalla, piirtämällä, valokuvaamalla tai muulla itselle sopivalla tavalla.

Runokokoelma on lainattavissa kirjastoista. Varaa tai lainaa kirja oman alueesi kirjastosta Finna-palvelusta. Margaret Atwoodin kirjoittama essee runokokoelman synnystä on luettavissa englanniksi The Guardian lehden sivuilta.