Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa alkaa tutkimus, jossa selvitetään Helsinkiin suunnitellun Pisara-ratahankkeen aluetaloudelliset vaikutukset. Tutkimus tuo konkreettista tietoa hankkeen kokonaisvaikutuksista taloudelliseen kasvuun, työllisyyteen, tuloihin, kulutukseen, verotuloihin ja julkisiin palveluihin.

Ratahankkeen merkitystä tarkastellaan lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä. Lyhyessä korostuvat rakentamisesta tulevat työllisyysvaikutukset ja pitkässä varsinaiset radan käytöstä aiheutuvat hyödyt.

– Ratahankkeen arvioinnissa kiinnitetään huomiota erityisesti työllisyys-, päästö- ja aluepoliittisiin vaikutuksiin, kertoo tutkimuksen johtaja, professori Hannu Törmä Ruralia-instituutista.

Liikenneviraston rahoittama tutkimus valmistuu alkuvuodesta 2012 ja siinä käytetään Ruralia-instituutissa kehitettyä alueellista yleisen tasapainon simulointimallia RegFin:iä, joka on ainoa laatuaan Suomessa. Professori Törmä on yleisen tasapainon (CGE) mallinnuksen pioneeri Suomessa – hän julkaisi ensimmäisen alan sovelluksen väitöskirjassaan vuonna 1987.

Pisara-rata on Helsingin kantakaupungin alittava rautatie, joka yhdistää pääradan ja rantaradan kaupunkiraiteet. Rataosuus on kaksiraiteinen ja junat kulkevat lähes koko matkan kahdessa vierekkäisessä kalliotunnelissa. Lisäksi hankkeessa suunnitellaan uusia maanalaisia rautatieasemia. Ratahankkeen toteuttamisesta ei ole tehty päätöksiä. Hankkeen mahdollinen jatkosuunnittelu ja rakentaminen kestävät arviolta kymmenen vuotta.