Suuri ja mahtava innovaatio?

Blogiin_Merja_LeenaKuluttajien vaatimukset elintarvikealaa kohtaa ovat viime vuosikymmeninä nousseet huimasti. Enää ei riitä, että tarjotaan ihmisille polttoainetta, vaan mukana täytyy olla elämyksiä, uutuuksia ja vaihtelua. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että elintarvikealalla toimivan yrityksen on hypättävä rohkeasti innovaatiojunan kyytiin.

Innovaatio voi kuulostaa isolta ja pelottavalta sanalta. Eihän innovaatioita synny kuin isoissa monikansallisissa yrityksissä, eihän? Miten innovaatiot edes liittyvät pk-elintarvikeyrityksiin? Innovaatio ei kuitenkaan aina välttämättä ole jotain suurta, vaan se voi olla myös pienempi, tiettyyn markkinarakoon tarkasti sovitettu uudistus, niin kutsuttu niche-innovaatio. Sellaiseen pystyy periaatteessa kuka tahansa ja minkä kokoinen yritys hyvänsä. Tällainen innovaatio syntyy arkipäivän oivalluksista.

Niche-innovaatio termin voi ymmärtää koskevan kaikkia keskeisiä liiketoiminnan ulottuvuuksia, jolloin ne voi nähdä keinoina erottautua kilpailijoista ja uudenlaisina toimintatapoina yrityksen kilpailukyvyn parantamiseksi. Ne koskevat uusien ratkaisujen hakemista tuotteen, markkinoiden, tuotantoprosessin, markkinoinnin, logistiikan, verkostoitumisen, ympäristötietoisuuden, kokonaisen liiketoimintakonseptin tai monen toimialan uudenlaisen yhdistämisen suhteen. Usein kyse on edellä mainittujen ulottuvuuksien yhdistelmistä.

Useimmiten pienten elintarvikealan yritysten innovaatiot liittyvät olemassa olevan tuotteen ominaisuuksien parantamiseen tai erilaistamiseen, mutta mukaan mahtuu myös uudenlaisten, yksilöityjen logistiikkaratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa. Esimerkiksi siinä missä ennen julkiseen keittiöön saattoi toimittaa multaperunoita, edellyttävät nykypäivän vaatimukset, että tuotteet on räätälöity asiakkaan tarpeeseen ja jalostettu pidemmälle. Pienten uudistusten hakeminen saattaa siten olla ensiarvoisen tärkeää, kun yritys pyrkii toimittajaksi julkiseen keittiöön.

Blogiin_merjaleena_juttuun

Ruralia-instituutissa tarkastellaan parhaillaan Lähi-Inno -hankkeessa innovaatioratkaisuiltaan erilaisia elintarvikeyrityksiä, jotka toimittavat tuotteitaan julkiseen keittiöön. Tällä hetkellä menossa on aineistonkeruuvaihe, jonka aikana haastatellaan sekä kohteeksi valikoituneita yrityksiä että heidän ostajinaan toimivia julkisen sektorin edustajia. Hankkeessa on tunnistettu monia erilaisia julkisten keittiöiden erityistarpeista nousseita innovaatioita, joiden kautta pienet yritykset voivat vahvistaa omaa tavarantoimittajarooliaan.

Yrityslähtöisessä innovaatiossa yritys itse toteaa, että olemassa olevaa tuotetta kannattaisi parantaa tai muuttaa, koska esimerkiksi tuotteen kysyntä on laskenut, kate on pienentynyt, tai markkinoille on tullut uutta teknologiaa tai tutkittua tietoa, joita voisi hyödyntää paremmin lopputuotteen valmistamisessa. Yrityksen tuotteella on voinut olla melko alhainen jalostusaste ja katteen parantamiseksi on päädytty jalostusasteen nostoon. Usein tämä nostaa tuotteen hintaa, mutta saattaa säästää asiakkaan aikaa ja tätä kautta työvoimakustannuksia.

 

Asiakaslähtöisessä innovaatiossa pk-yrityksen asiakas esittää toimittajalle ideansa uudesta tuotteesta ja muutosehdotuksia nykyiseen tuotteeseen. Tällöin yritys ja asiakas voivat joko yhdessä kehittää tuotetta eteenpäin tai yritys hoitaa tuotekehityksen itse ja tuo vain valmiin tuotteen asiakkaan testattavaksi. Asiakaslähtöisessä innovaatiossa uudistetulla tai uudella tuotteella on siis yleensä jo valmiiksi todettu tarve. Aina nämä tarpeet eivät kuitenkaan itsestään verbalisoidu asiakkaan puolelta, vaan yrittäjä joutuu itse välillä kyselemään tuotteesta asiakkailtaan tai vaihtoehtoisesti haastattelemaan potentiaalisia asiakkaita mitä nämä toivoisivat tai arvostaisivat kyseisen tyyppisessä tuotteessa.

Yritys- ja asiakaslähtöisen innovaation lisäksi uudistuksen alkuunpanijana voi olla myös kolmas osapuoli. Tällainen voi olla esimerkki lähiruokatukku, joka kerää alueellisesti pienten yritysten tuotteita ja hoitaa logistiikan asiakkaille. Toinen esimerkki on kehittämishanke, joka tarjoaa innovaatioalustan ja ulkopuolisen osaamisen yritykselle ja asiakkaalle uudenlaisten yhteistyökuvioiden synnyttämiseen ja kehittämiseen.

Selvityksen keskeiset tulokset tuodaan laajemmin yritysten, julkisen sektorin edustajien ja hanketoimijoiden tietoon vuoden 2016 aikana. Tämä tapahtuu seminaarien ja työpajatyöskentelyn sekä loppuraportin kautta. Työpajoja toteutetaan ympäri Suomea ja niiden tarkoituksena on kohtauttaa yrittäjät ja julkiset keittiöt yhdessä pohtimaan yhteistyöhön liittyviä haasteita ja ongelmia sekä löytämään niihin ratkaisuja. Työpajat tarjoavat yritysten ja julkisen keittiöiden edustajille myös erinomaisen mahdollisuuden kontaktien luomiseen ja sitä kautta edistävät uusien liikesuhteiden syntymistä. Toivottavasti tapaamme näissä merkeissä!

 

Kirjoittajista Leena Viitaharju toimii Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa projektipäällikkönä  ja Merja Lähdesmäki vanhempana tutkijana.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *