Luonnontuoteala nyt ja tulevaisuudessa

Vallitseva tilanne ja trendit ovat luonnontuotealan puolella. Koronapandemia on tuonut nostetta kotimaisille tuotteille ja monilla on herännyt tarve palata luontoon ja juurilleen. Erikoistuotteilla on kysyntää sekä terveelliset ja ekologiset luonnon antimet vastaavat erinomaisesti ajankohtaisiin trendeihin.

Luonnontuotealan yrittäjille suunnatusta kyselystä selvisi, että myös yrittäjät  kokevat tulevaisuuden näkymänsä hyviksi (1). Vastaajista peräti 80 prosenttia koki näkymien olevan nykyistä paremmat. Yrityksillä menee hyvin ja suomalainen luonto sekä luonnontuoteala ovat muodissa, joten alan yleistilanne näyttää valoisalta, mutta tietyt haasteet ovat esteenä täyden potentiaalin saavuttamiselle.

Alan kehitystä hidastavat etenkin keruuketjun haasteet sekä kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuuden ongelmat. Alan sesonkiluontoisuus laittaa kapuloita rattaisiin, eivätkä jatkojalostajat ja kerääjätkään aina kohtaa. Useat kyselyn vastaajat kertoivat myös tiukan lainsäädännön ja uuselintarvikestatuksen jarruttavan yritystoimintaa. Eräs kyselyn vastaaja kommentoi asiaa näin:

”Keruun tehokas organisointi eri puolilla Suomea ja verkoston aktiivinen ylläpito on nähdäkseni yksi tärkeimmistä kehittämiskohteista, mikäli raaka-aineita halutaan saattaa laajamittaisempaan hyödyntämiseen. ”

Keruutuotannon haasteiden vastaajiksi ehdotettiin esimerkiksi erilaisia keruuinnovaatioita, kuten digitalisaation hyödyntämistä ja jopa keruubusseja. Muun muassa raaka-aineiden tukkutoimintaa ja raaka-aineiden saatavuuden vakiinnuttamista korostettiin. Eräs vastaajista mainitsi myös, että nuorten mukaan ottaminen tukisi alan kehitystä ja auttaisi tietotaidon jalkaannuttamisessa seuraaville sukupolville.

Vaikka luonnontuotteiden hyödyntämisellä on maassamme pitkät perinteet, niiden potentiaalin täyteen hyödyntämiseen on vielä matkaa. Alalla operoivat yritykset ovat pääosin pieniä, mikä hidastaa alan kansainvälistymistä. Pienetkin toimijat voisivat kuitenkin päästä kansainvälisille markkinoille yhteistyön avulla. Kyselyn vastaajat korostivatkin verkostojen merkitystä:

”Keräilyverkostot ja myös yhteinen tuotantoverkosto mahdollistavat isompien erien valmistuksen (ja siten esim. isompiin tarjouspyyntöihin vastaamisen mahdollisuuden)”

Erilaiset yhteistyön muodot voivat näytellä suurta roolia alan kehityksessä. Luonnonkasvien keruuketjuihin voitaisiin saada toivottua varmuutta ja tehokkuutta yhteistoiminnan keinoilla. Yhteistyötä tekemällä mukaan voitaisiin saada myös uusia toimijoita, joiden olisi mukavampi kokeilla siipiään turvaverkoston ympäröimänä. Useamman yrityksen yhteinen brändi olisi yksi keino lisätä myyntiä ja tunnettavuutta. Alan toimijat ovat usein pieniä ja hajallaan, joten monipuolisessa yhteistyössä olisi voimaa.

Venla Siltovuori

Kirjoittaja on sivutoiminen luonnontuotealan yrittäjä ja metsätieteiden opiskelija, joka työskentelee tutkimusavustajana Ruralia-instituutissa.

(1) Kysely toteutettiin Ruokasektorin koordinaatiohankkeessa.