Kolmannella kurssikerralla teemana oli datan käsittely – niin taulukkomuotoisen tiedon tuominen QGIS-ohjelmistoon kuin myös erilaisten tietokantojen yhdistely ja laskutoimitukset niistä. Pysyin tunnilla suhteellisen hyvin kärryillä siitä, mitä tehtiin milloinkin. Tunnin aineistot olivat teemoiltaan erityisen kiinnostavia, siitä propsit opettajalle! Oli avartavaa tarkastella Afrikan konflikteja ja niiden mahdollista kytkeytyneisyyttä timanttikaivoksiin ja öljykenttiin.
Itsenäisen harjoituksen toteuttaminen tuntui alkuun haastavalta, tai oikeastaan järvisyysprosentin kanssa työskentely tuotti eniten haasteita. En alkuun keksinyt, miten sen visualisoisi järkevästi. Pidin kuitenkin luovaa taukoa tämän kurssin tehtävistä muutaman päivän, ja uudestaan yrittäessä rupesin vain leikkimään diagrammi-työkalulla. Ja sieltä puolivahingossa löysinkin nappulan, jolla esittää ympyrädiagrammit eri koossa riippuen järvisyysprosentin suuruudesta valuma-alueella!
Kartta kuvaa ensiksikin valuma-alueiden tulvaherkkyyttä tulvaindeksin avulla havainnollistettuna. Mitä suurempi tulvaindeksiluku on, sitä herkempää kyseinen valuma-alue on tulville. Tulvaherkimmät alueet näyttävät löytyvän Lounais- ja Etelä-Suomesta rannikolta. Myös muut rannikkoseudut ovat melko tulvaherkkiä alueita,ja sisämaassa tulvariski on selkeästi pienin. Rannikoiden tulvaherkkyys liittyy luultavasti Itämeren käyttäytymiseen esimerkiksi myrskyjen aikaan, jolloin merivesi tulvii helposti korkeallekin maankamaralle. Valuma-alueiden järvisyysprosentista tajusin vasta tätä tekstiä kirjoittaessa, että niissä ei näy prosenttiosuuksia ollenkaan. Esimerkiksi Sanna oli käyttänyt samaa taktiikkaa järvisyysprosentin ilmaisemiseen, mutta saanut myös prosenttiluokat todella havainnollisesti esille (Sannan blogi). Tämä olisi ollut hyvä lisä omamaankin karttaan, mutta toisaalta ympyröiden koot kuvaavat myös järvisyysprosentin suuruutta: mitä suurempi ympyrä, sitä enemmän valuma-alueella on järviä suhteessa maapinta-alaan. Järvisyysprosentti vaihteli suurinpiirtein välillä 0-20 prosenttia. Kartasta näkeekin hyvin, että esimerkiksi Vuoksen valuma-alueella Itä-Suomessa on paljon järviä, kun taas rannikkoalueilla (etenkin Pohjanmaalla) järvisyysprosentti on selkeästi pienempi.
Lähdeluettelo:
S. Jantunen. Sannan blogi: Veritimanteista keskivirtaamiin.
One Reply to “Kolmas kurssiviikko: Afrikan konfikteista Suomen tulviin”