University of Helsinki
Seitsemäs kurssikerta antoi meille vihdoin vapaat kädet karttoihin ja kuvattaviin aineistoihin. Itse kaupunkimaantieteellisesti orientoituneena päätin tarkastella pääkaupunkiseutua erilaisten ilmiöiden kautta. Ensimmäiseksi latasinkin aineiston pääkaupunkiseudun keskimääräisestä tulotasosta pienalueittain.
Suureksi ongelmaksi muodostui kuitenkin Helsingin uusi osa-aluejako – pienalue-shapefiletiedosto ei Helsingin osalta enää vastannut tilastointikäytössä oleva osa-aluejakoa. Yritinkin korjata tämän ongelman lataamalla uuden vektoritiedoston Helsingin osa-alueista, joka onnistuikin. Jostain syystä tämä tiedosto avautui saman koordinaattijärjestelmän valitsemisesta (alun perin tiedostoa avatessa tähän uuteen osa-aluetiedostoon ei liittynytkään minkäänlaista automaattista koordinaattijärjestelmää, vaan QGIS ilmoitti ”unknown CRS”) huolimatta täysin eri paikkaan kuin toinen pienaluetiedosto, eikä näitä tiedostoja ollut mahdollista siirtää toistensa yhteyteen, sillä yhtä tasoa liikutellessa, liikahti samalla myös toinenkin taso. Nämä tasot eivät siis olleet yksitellen siirrettävissä. Tästä kokemuksesta kavahtaneena päätinkin rajata karttatarkasteluni vain Espooseen, sillä aluehallinnollinen jako oli säilynyt samana, ja tulotason visualisointi onnistuikin varsin hyvin.
Päätin kuitenkin tämän suorituksen jälkeen laajentaa tarkastelualuettani kattamaan koko pääkaupunkiseudun, kuten alun perin oli tarkoituksenikin, sillä kaupunkiseudun rajaaminen koskemaan vain yhtä sen kunnallishallinnollisista osista tuntui keinotekoiselta ja epätyydyttävältä. Vantaan suhteen ongelmia ei Espoon tavoin ollut, sillä hallinnollinen jako oli säilynyt myös siellä samana. Lukuisten yritysten jälkeen päätin käyttää tätä Helsingin aiempaa hallinnollista jakoa, mikä vaati työttömyysasteen itselaskemista joidenkin alueiden osalta, yhdistelemällä nykyisiä pienalueita. Merkittävimmät muutokset Helsingin osa-aluejaossa on sekä Sörnäisten että Lauttasaaren jakautuminen neljään eri osa-alueeseen – Lauttasaari jakautuu nykyisin siis Kotkavuoreen, Myllykallioon, Vattuniemeen ja Koivusaareen, kun taas Sörnäinen on jakautunut Kalasataman seudun rakentamisen myötä Vilhonvuoreen (eli siis käytännössä käsittäen sen alueen, minkä me yleensä leimallisimmin koemme Sörnäisiksi), Kalasatamaan, Sompasaareen ja Hanasaareen. Lisäksi esimerkiksi Ruskeasuo on jakautunut Vanhaan Ruskeasuohon ja Pikku Huopalahteen ja Tattarisuolle noussut Alppikylän asuinalue on erotettu omaksi osa-alueekseen – näiden tilastollinen yhdisteleminen oli kuitenkin suhteellisen vaivatonta. Mainittakoon myös, että Hermanni jakautuu nykyisin Hermanninmäkeen, Hermanninrantaan ja Kyläsaareen, mutta käytännössä näistä ainoastaan Hermanninmäessä on merkittävää asutusta, ja Hermanninrannan ja Kyläsaaren tiedot ovatkin siten sensuroituja yksityisyydensuojan johdosta. Kauniaisten tietoja en onnistunut lataamaan, sillä nämä tiedot eivät ole ainakaan julkisesti noudettavissa käyttämistäni tietokannoista, eivätkä ilmeisesti mistään muualtakaan.
Yhdenmukaistettuani CVS-aineiston ja shapefiletiedoston hallinnollisen jaon pääsinkin siis viimein työstämään karttaa. Tässä kohtaa ongelmaksi kuitenkin muodostui se, että QGIS ei näennäisen mutkattomasti onnistuneesta tasojen yhdistämisestä huolimatta suostunut lataamaan tarkasteltavan muuttujan arvoja karttavisualisointia tehdessä, sillä ohjelmisto ilmeisesti mielsi sarakkeen tiedot tekstiksi lukujen sijasta, vaikka sarakkeessa siis oli ainoastaan lukuja. Onnistuin kuitenkin vaihtamaan tämän kentän arvon laskimen avulla, ja viimein karttani oli valmis.
Itse tulokset eivät yllättäneet minua, sillä olin tutustunut tarkasteltaviin tilastoihin ja useasti aikaisemmin, tällä kertaa vain visualisoin ne. Espoon tulotasotarkastelussa vauraus on keskittynyt pientaloalueille etenkin rannikon läheisyyteen, kun taas köyhyys on keskittynyt pääasiassa radanvarteen. Pääkaupunkiseudun työttömyysastetta havainnollistavassa kartassa sen sijaan korkeimman työttömyyden alueet sijaitsevat enimmäkseen raskasraideyhteyksien varrella, kun taas vähiten työttömyyttä esiintyy Helsingin kantakaupungissa, usealla Etelä-Espoon alueella, sekä harvemmin asutuilla alueilla.
Geoinformatiikka tuli kurssin aikana entistä tutummaksi, ja allekirjoitan Janina Vikmanin ja Vilma Koljosen huomion siitä, että opittujen taitojen käyttäminen itsenäisessä ongelmanratkaisussa on varsin palkitsevaa. Tästä on hyvä jatkaa ensi lukuvuoden ”geoinformatiikan menetelmät 2” -kurssille. Blogin päätän vielä viimeiseen, sponttaaniin karttaluomukseen, koskien ulkomaan kansalaisten osuutta Liechtensteinissa kunnittain.
Lähteet:
Aluesarjat. “Espoon 15 vuotta täyttänyt väestö valtionveronalaisten tulojen (euroa) mukaan 31.12.2001-”. Luettu 4.3.2020.
Aluesarjat. “Espoon työttömät ja työttömyysaste sukupuolen mukaan 31.12.2002-”. Luettu 4.3.2020.
Aluesarjat. “Helsingin työttömät ja työttömyysaste sukupuolen mukaan 31.12.2000-”. Luettu 4.3.2020.
Aluesarjat. “Vantaan työttömät ja työttömyysaste sukupuolen mukaan 31.12.2002-”. Luettu 4.3.2020.
Liechtensteinin kansallinen tilastopalvelu. “Wohnbevölkerung nach Heimat, Geschlecht und Wohngemeinde seit 1960”. (2018). Luettu 4.3.2020.
Vikman, J. 26.2.2020 “Ihan omia karttoja”. Luettu 4.3.2020.
https://blogs.helsinki.fi/jagvikma/
Koljonen, V. 26.2.2020 “The End!”. Luettu 4.3.2020.
