Vektoreista rasteriin, negistelystä poseihin 03.02.

Neljäs kurssikerta oli itselleni tähänastisista selvästi mieluisin, sillä kurssikerran suorituksissa oli eniten yhtymäkohtia maantieteellisten ydinkiinnostuksenkohtieni kanssa. Kurssikerralla tutustuimme pistemuotoisiin aineistoihin ja opimme tuottamaan omaa rasteripohjaista aineistoa.

Ensimmäisessä tehtävässä tarkastelimme pääkaupunkiseutua 250 neliömetrin ruutuaineiston kautta – tosin Kauniaisten osalta data oli ainakin joidenkin aineistojen kohdalla puutteellista, mikä aiheutti kurssikerralla kanssaopiskelijoissani hämmennystä. Omassa suorituksessani päätin tarkastella vieraskielisten (eli siis äidinkielenään jotain muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvien) maantieteellistä jakautumista, ja onnistuin suoriutumaan tehtävästä jo ennen kuin Arttu esitteli prosessin yhteisesti – tästä on hyvä ammentaa positiivisuutta! Vieraskielisten jakautuminen kartalla ei ollut itselleni missään määrin yllätyksellistä, sillä se heijastelee hallinnollisessa muodossa tarkasteltavia tilastoja. Korkealla vieraskielisten suhteellisella osuudella profiloituvatkin erityisesti raskasraideyhteyksien yhteydessä sijaitsevat alueet, kuten Itä-Helsinki, Vantaankosken rataosuus (radan jatkuminen Kehäratana esimerkiksi Kivistöön ei vielä aineistossa erotu vieraskielisten kasvaneena suhteellisena määränä), päärata, sekä Espoon keskus.

**Kuva 1.** Vieraskielisten osuus pääkaupunkiseudulla.

Mielenkiintoista oli huomata, että segmenttijako ja käytettävä väriskaala voivat aineistoa esittäessä todella olla merkityksellisiä – aluksi karttaani dominoi valkoinen väri, mutta lisätessäni luokkajakojen lukumäärää kuuteen, tuli kartastanikin huomattavasti punasävyisempi. Halusin kuitenkin säilyttää luokkajakojen määrän kuudessa, sillä koin sen tekevän kartastani merkittävästi informatiivisemman.

Tarkastellessani opiskelijatovereideni blogeja huomasin, että Janina Vikmanin pääkaupunkiseudun asuinrakennuskantaa tarkastelevassa kartassa Östersundom korostui datan mukaan alueena, jossa ei olisi lainkaan ennen vuotta 1966 valmistuneita asuinrakennuksia. Data on kuitenkin tältä osin virheellistä, sillä tarkastaessani Helsingin kaupungin tilastokannan aineistoja koskien Östersundomin peruspiirin asuinrakennuskantaa, huomasin paikallisen asuinrakennuskannan olevan valmistusvuosiltaan moninaista – esimerkiksi kolmisen prosenttia asuinrakennuskannasta oli valmistunut jo vuonna 1920 tai vielä aikaisemmin. Uskoisinkin vuoden 2009 Lounais-Sipoon ja Vantaan Länsisalmen kaakkoiskulman alueliitoksen (sisältäen siis nykyisen Östersundomin peruspiirin) sekoittavan tätä dataa. Opimmekin siis, että aineistodatan kriittinen tarkastelu on tärkeä osa akateemista taitospektriä!

Suoriuduttuamme ensimmäisestä tehtävästä oli aika edetä täysin uudenlaisen tehtävän pariin. Pääkaupunkiseudulta siirryimme Rautatientorilta linnuntietä noin 40 kilometriä koilliseen kunnon skutsiin, Pornaisiin. Ongelmat alkoivat osaltani kuitenkin jo heti aineistoja avatessani, sillä QGIS-ohjelmisto ei, kuten sen siis pitäisi, tiedustellut minulta mitä koordinaattijärjestelmää tahtoisin kunkin aineiston kohdalla käyttää – topografiset rasteriaineistot asettautuivat kaikki limittäin, mutta Pornaisten peruskartta-aineiston se sijoitti niin kauas muista aineistoista, että en kyennyt siirtämään sitä muiden aineistojen yhteyteen, ja siirtymät tasojen välillä jouduin suorittamaan käyttämällä ”zoomaa tasoon” -funktiota. En kuitenkaan ollut yksin ongelmani kanssa, ja noin puolet kurssikerralla olleista näytti jakaneen tämän ongelman, kuten myös, blogiteksteistä päätellen, ainakin Elias Hirvikoski ja Emma Ward. Vierustoveriani Mikko Kangasmaata sen sijaan näytti suojelevan jonkinlainen hyvän GIS-menestyksen aura, sillä hän ei kohdannut mitään vastaavankaltaisia ongelmia.

Toisessa harjoituksessa loimme omaa rasteriaineistoa korostamalla Pornaisten keskusta-alueen ja sen lähiympäristön alueella olevat päätiet ja merkitsemällä tämän saman, rajatun alueen asuinrakennukset pistein. Nämä olivatkin varsin helpohkoja suoritteita, vaikka kaikkien asuinrakennusten merkitsemisessä vierähtikin tovi. Arttu kuitenkin lupaili seuraavan kurssikerran harjoitteista huomattavasti vaikeampia, joten en voi varsinaisesti sanoa innolla odottavani maanantaista neljätuntista GIS-luokassa. Lataan toivoni kuitenkin siihen, että ohjelmisto ja aineistot toimisivat silloin kerrankin moitteitta.