Ruutuja ja rastereita
Tällä kurssikerralla tarkasteltiin ruutu- ja rasterikarttoja sekä aineistojen tuottamista piirtämällä QGissin piirtotyökaluilla. Aineistoina käytettiin erilaisia tietokantoja pääkaupunkiseudulta.
Kurssikerta aloitettiin ruudukon luomisella QGissiin. Ruudukko luo uuden tason, johon voi yhdistää tietokantoja. Tällä kerralla käytettiin Pks_väki-aineistoa, josta löytyy tietoa esimerkiksi eri rakennusten asukkaiden lukumäärästä, iästä ja muusta.
Kurssilla tehtävien harjoitusten jälkeen tein aluksi ruutukartan ruotsinkielisten osuudesta eri paikkakunnilla. En kuitenkaan saanut siitä tuotettua aineistoa, joka eroaisi merkittävästi tavallisesta väestöntiheyden kartasta, joten julkaisen tässä blogissa tavallisen väestöntiheyttä kuvaavan kartan.
Teknisesti kartta on sinänsä varsin luettava, mutta hämmennystä voi aiheuttaa esimerkiksi luokkarajat. Tummemmat alueet ovat tiheämmin asuttuja. Koska käytännössä joka alueella asuu eri lukumäärä ihmisiä, legendan luokkarajoista ei tule kauniita tasalukuja. Myös mittakaavan kanssa oli teknisiä ongelmia, ja siitä olisi voinut tehdä pidemmän.
Tässä tapauksessa absoluuttisten arvojen kuvaaminen ruutukartalla on hyväksyttävää. Esitystapa voi korostaa eroja eri ruutujen väestöntiheyden välillä. Ongelmallista esitystavassa on se, että ero ruutujen sisällä voi olla suurta, ja esimerkiksi ruutu joka on puoliksi meren päällä voi näyttää harvemmin asutulta.
Ruutukartan etu on kuitenkin helppo luettavuus ja ruutujen vertailu keskenään. Esimerkiksi väestöntiheyskartasta (kuva 1) voidaan huomata Koillis-Helsingissä ja Vantaalla asuvan huomattavasti enemmän ihmisiä kuin esimerkiksi Espoossa saman etäisyyden päässä Helsingin keskustasta.
Koropleettikartta kuvaisi paremmin hallinnollisten rajojen suhdetta väestön määrän jakautumiseen. Ruutukartalla kaikki ruudut ovat kuitenkin yhtä suuria, joten sillä voidaan paremmin kuvata todellista väestön jakautumista. Koropleettikartassa voi olla ongelmallista, jos jokin alue on kohtuuttoman suuri verrattuna muihin alueisiin.
Koko pääkaupunkiseutu on keskittynyt Helsingin ympärille. Ydinkeskusta on rakentunut niemelle, joka aiheuttaa ongelmia liikenteen sujuvuuden kanssa. Niemen itä- ja länsipuolilla on nykyään sillat, jota kautta liikenne sujuu. Lisäksi esimerkiksi metrolla on pyritty vähentämään autoilun tarvetta Helsingissä.
Koska niemi on jo lähes täyteen rakennettu, asutus on levinnyt lähiöihin joissa on myös halvempaa asua. Ruutukartasta on erotettavissa ydinkeskustan ulkopuolisia keskuksia, jotka toimivat lähiöiden keskuksina.
Ruudukkotehtävien lisäksi latasimme QGissiin rasteriaineiston Pornaisista, jonka digitoimista harjoittelimme. Tutustuimme myös QGissin korkeuskäyrien piirto-ohjelmaan sekä rinnevalovarjosteen laskemistyökaluun.
QGissin piirtotyökalu on yksinkertainen mutta toimiva. . En silti lähtisi sitä käyttämään oikeassa kartografiassa, koska sen yksinkertaisuus rajoittaa esimerkiksi pyöreiden muotojen piirtämisessä. Kuten Miklas Kuoppala toteaa blogissaan, digitoimiseen menee paljon aikaa. Corel Draw- vektorinpiirto-ohjelma on sen sijaan varsin näppärä digitoimiseen. Corel tuli tutuksi viime kurssilla, kun kurssin projektina oli digitoida.
Lähteet:
Kurssin aineisto