Month: February 2020

Ruutuja ja rastereita

 

Tällä kurssikerralla tarkasteltiin ruutu- ja rasterikarttoja sekä aineistojen tuottamista piirtämällä QGissin piirtotyökaluilla. Aineistoina käytettiin erilaisia tietokantoja pääkaupunkiseudulta.

Kurssikerta aloitettiin ruudukon luomisella QGissiin. Ruudukko luo uuden tason, johon voi yhdistää tietokantoja. Tällä kerralla käytettiin Pks_väki-aineistoa, josta löytyy tietoa esimerkiksi eri rakennusten asukkaiden lukumäärästä, iästä ja muusta.

Kurssilla tehtävien harjoitusten jälkeen tein aluksi ruutukartan ruotsinkielisten osuudesta eri paikkakunnilla. En kuitenkaan saanut siitä tuotettua aineistoa, joka eroaisi merkittävästi tavallisesta väestöntiheyden kartasta, joten julkaisen tässä blogissa tavallisen väestöntiheyttä kuvaavan kartan.

Teknisesti kartta on sinänsä varsin luettava, mutta hämmennystä voi aiheuttaa esimerkiksi luokkarajat. Tummemmat alueet ovat tiheämmin asuttuja. Koska käytännössä joka alueella asuu eri lukumäärä ihmisiä, legendan luokkarajoista ei tule kauniita tasalukuja. Myös mittakaavan kanssa oli teknisiä ongelmia, ja siitä olisi voinut tehdä pidemmän.

Tässä tapauksessa absoluuttisten arvojen kuvaaminen ruutukartalla on hyväksyttävää. Esitystapa voi korostaa eroja eri ruutujen väestöntiheyden välillä. Ongelmallista esitystavassa on se, että ero ruutujen sisällä voi olla suurta, ja esimerkiksi ruutu joka on puoliksi meren päällä voi näyttää harvemmin asutulta.

Ruutukartan etu on kuitenkin helppo luettavuus ja ruutujen vertailu keskenään. Esimerkiksi väestöntiheyskartasta (kuva 1) voidaan huomata Koillis-Helsingissä ja Vantaalla asuvan huomattavasti enemmän ihmisiä kuin esimerkiksi Espoossa saman etäisyyden päässä Helsingin keskustasta.

Koropleettikartta kuvaisi paremmin hallinnollisten rajojen suhdetta väestön määrän jakautumiseen. Ruutukartalla kaikki ruudut ovat kuitenkin yhtä suuria, joten sillä voidaan paremmin kuvata todellista väestön jakautumista. Koropleettikartassa voi olla ongelmallista, jos jokin alue on kohtuuttoman suuri verrattuna muihin alueisiin.

Koko pääkaupunkiseutu on keskittynyt Helsingin ympärille. Ydinkeskusta on rakentunut niemelle, joka aiheuttaa ongelmia liikenteen sujuvuuden kanssa. Niemen itä- ja länsipuolilla on nykyään sillat, jota kautta liikenne sujuu. Lisäksi esimerkiksi metrolla on pyritty vähentämään autoilun tarvetta Helsingissä.

Koska niemi on jo lähes täyteen rakennettu, asutus on levinnyt lähiöihin joissa on myös halvempaa asua. Ruutukartasta on erotettavissa ydinkeskustan ulkopuolisia keskuksia, jotka toimivat lähiöiden keskuksina.

Ruudukkotehtävien lisäksi latasimme QGissiin rasteriaineiston Pornaisista, jonka digitoimista harjoittelimme. Tutustuimme myös QGissin korkeuskäyrien piirto-ohjelmaan sekä rinnevalovarjosteen laskemistyökaluun.

QGissin piirtotyökalu on yksinkertainen mutta toimiva. . En silti lähtisi sitä käyttämään oikeassa kartografiassa, koska sen yksinkertaisuus rajoittaa esimerkiksi pyöreiden muotojen piirtämisessä. Kuten Miklas Kuoppala toteaa blogissaan, digitoimiseen menee paljon aikaa. Corel Draw- vektorinpiirto-ohjelma on sen sijaan varsin näppärä digitoimiseen. Corel tuli tutuksi viime kurssilla, kun kurssin projektina oli digitoida.

 

Lähteet:

Kurssin aineisto

 

 

 

Bless the rains down in Africa

Kolmannella GISkerralla olin liekeissä. Päivän tehtävänä oli yhdistellä tietokantoja eri menetelmillä. Ainestona oli mieleenkiintoisia tietoja Afrikan maiden konflikteista ja luonnonvaroista. Näiden yhteyttä voitiin siten tarkastella.

Tietokantojen yhdistelyssä harmaita hiuksia voi aiheuttaa erilaiset tavat tilastoita tietokantoja. Esimerkiksi maiden nimet tai muut yhdistämiseen käytettävät sarakkeet voivat olla hieman eri tavalla kirjoitettuja, joten käytimme tunnilla nimien siistimiseen hieman aikaa.

Harjoittelimme myös tilallista analyysia, kun laskimme kohteiden lukumääriä alueiden sisällä. Huomattiin, että pisteiden ja polygonien laskemiseen tarvittiin hieman eri työkaluja. Hieman ongelmallista oli myös öljykenttien, jotka olivat polygonimuodossa, leikkaavuus maiden rajojen kanssa.

Timanttikaivosten alueilla on usein konflikteja, mutta konflikteja esiintyy paljon myös alueilla joissa ei ole timantteja. Afrikan poliittinen tilanne ja historia on väkivaltainen, ja konfliktien syyt ovat monimuotoiset. Pohjois-Afrikka on suhteellisen rauhallista aluetta verrattuna moniin muihin Afrikan alueisiin, vaikka öljyä on siellä riittämiin.

 

Tietokantaan on lisäksi tallennettu tieto esimerkiksi konfliktin aloitusvuodesta,  internetin käyttäjistä sekä timanttikaivosten tuottavuusluokittelusta. Näitä ainestoja voisi hyödyntää monella eri tapaa. Helppo ja yksinkertainen tapa on visualisonti, ja tuotetun visualisoinnin liittäminen esimerkiksi johonkin uutiseen.

Syvemmin analysoimalla voisi katsoa onko esimerkiksi internetin käyttäjillä ja konfliktien määrällä sekä niiden alkamisvuodella jotain yhteyttä. Voi olla, että maat joissa on ollut useita konflikteja viime vuosikymmenillä on vähemmän internetin käyttäjiä. Myös öljyvarannoilla ja internetin käyttäjillä voisi tehdä samankaltaisen vertailun.

Viime vuosina internetillä on ollut Afrikan kehityksessä merkittävä rooli. Esimerkiksi vuoden 2011 Egyptin vallankumouksessa Asmaa Mahfouzin Youtube-videot keräsivät paljon huomiota, ja mielenosoituksia organisoitiin Facebookin kautta. Egyptin vallankumous on loistava esimerkki siitä, mikä voima internetillä voi olla vastaavanlaisissa tilanteissa.

Itsenäiseksi tehtäväksi jäi tehdä kartta Suomen valuma-alueista. Karttaan yhdistettiin tietokantoja järvistä ja tulvaindekseistä. Kartan muodostamiseen tarvittiin tunnilla opittuja keinoja tietokantojen yhdistämiseksi. Lisäksi tarvittiin hieman matematiikkaa. Tehtävänannossa kehotettiin käyttämään pylväsdiagrammeja, mutta itse huomasin erikokoisesten pallojen olevan hiukan selkeämpiä. Pylväiden ongelmana oli se, että ne menivät paljon päällekkäin, tehden kartan lukemisesta hankalampaa.

Yllätyksekseni tein tehtävän todella nopeasti. Olin varautunut samanlaiseen sähellykseen kuin viime kerroilla, mutta ylitinkin kaikki odotukset. Kartasta tuli informatiivinen, vaikkei punainen ja vihreä ole värisokeille välttämättä paras mahdollinen väriyhdistelmä. Jos tekisin kartan uudelleen käyttäisin varmasti eri värejä. On helppo unohtaa värisokeuden kaltaisia rajoitteita, joten kartan laatimisessa täytyy olla tarkkana!

Syntyneestä kartasta voi tulkita monia asioita. Ensinnäkin tulvaindeksi on korkeimillaan Pohjanmaan alueella. Tämä alue Suomesta on tasaista ja merestä vastikään noussutta. Jokia on tällä alueella paljon. Yleinen syy tulville Pohjanmaalla on jäälautat, jotka voivat kiepahtaa ympäri ja tukkia joen. Myös Etelä- ja Lounais-Suomessa on paljon tulvia samoista syistä. Meren rannalla myös sateisuus on voimakkainta, joka pahentaa tulvia.

Järvisyys on suurinta Keski-Suomessa, missä myös tulvaindeksi on pienimmillään. Samoin Lapissa valuma-alueilla missä tulviminen on vähäisintä on eniten järviä. Ympäristöhallinnon nettisivujen mukaan järvialtailla on vettä tasaava vaikutus, ja täten myös vesitasojen vaihtelu on pienempää. Tulva-indeksi kuitenkin riippuu monesta asiasta.

Kolmas kurssikerta oli tähän asti hyödyllisin ja mielenkiintoisin kurssikerta. Aineistot olivat monipuolisia, ja oli hauska pohtia niiden pohjalta johtopäätöksiä ja selityksiä eri ilmiöihin. GIS:sin tekniset puolet onnistuvat kyllä kunhan tehtävät on pohjustettu hyvin ja ohjeet ovat selkeät.

 

Lähteet:

https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Tulviin_varautuminen/Olenko_tulvariskialueella/Tulvien_esiintyminen?f=Lapin_ELYkeskus

http://www.thecanadiancharger.com/page.php?id=5&a=774

Toinen kurssikerta

Toisella kertaa harjoiteltiin mm. eri kohteiden valitsemista eri menetelmillä, ja oikean projektion valitemisen tärkeyttä. Tällä kertaa harjoitukset sujuivat huomattavasti nopeammin ja helpommin, kun pääsin osallistumaan varsinaiselle tunnille. Oli myös helpottavaa huomata, että myös muilla on vaikeuksia tämän mystisen ohjelmiston käytössä.

Eri kohteiden valinnoissa korostui erityisesti eri hakukomentojen käyttö. QGissin avulla voi esimerkiksi helposti löytää Suomesta kunnat, joissa on miehiä enemmän kuin naisia. Hakukomentojen avulla aineistoa voi tarkastella tehokkaasti eri näkökulmista. Hakukomennoissa voi hyödyntää myös matemaattista osaamista.

Olen lukenut lukiossa pitkän matematiikan, mutta hakukomentoihin käytettävät lausekkeet ovat niin yksinkertaisia että lyhytkin olisi varmasti riittänyt. Tulevaisuudessa lausekkeita tullaan  toivottavasti monimutkaistamaan, sillä olisi hauska päästä vähän käyttämään pitkästä aikaa matematiikan taitoja, siitä huolimatta että sain kirjoituksissa vaivaisen B:n.

Tällä kertaa saimme leikkiä projektioiden kanssa. Tunnin tehtävä oli verrata Mercatorin projektion tuottaman vääristymän pinta-alan eroja verrattuna normaaliin ETRS89 TM35FIN projektioon. Sen jälkeen tehtävänä oli visualisoida se vääristymiä esittävällä koropleettikartalla. Tulos oli odotettu, eli pohjoisemmilla alueilla vääristymät olivat suurempia. Alla tuottamani kartta:

Mercatorin projektion vahvuus on sen oikeakulmaisuudessa, jonka takia sitä on kätetty mm. navigoinnissa. Suomea kuvatessa se on kuitenkin erittäin huono valinta. Facebook-ryhmässä Huonojen Karttojen Terapiakerho voidaan useasti törmätä tähän Mercatorin projektion väärinkäyttöön.

Kotitehtäväksi annettu tehtävä toisen projektion kanssa vertaamisesta ei kuitenkaan mennyt ongelmitta. Koska QGIS laskee pinta-alan projektion vertausellipsoidin kautta, projektion vaihtaminen ei välttämättä muuta alueiden pinta-alaa. Lopulta sekin onnistui.

Huomasin, että joillain projektioilla tuli aivan järkyttävän näköisiä versioita Suomesta. Korostamaan vääristymiä laitoin erään erityisen hirveään projektioon psykedeelliset värit. Ne eivät sinänsä kuvaa mitään, mutta siinä ne ovat.

Vaikka pidän itseäni tulevana GIS-velhona, alun haparointia on vielä ilmassa. Blogin säännöllisessä päivittelyssäkin on ongelmia, sillä onnistuin kadottamaan luomani kartat jonnekkin tietokoneen syövereihin viikoksi. Yleisesti mieliala on kuitenkin korkealla.

Lähteet:

Tilastokeskus

Huonojen karttojen terapiakerho