Bless the rains down in Africa
Kolmannella GISkerralla olin liekeissä. Päivän tehtävänä oli yhdistellä tietokantoja eri menetelmillä. Ainestona oli mieleenkiintoisia tietoja Afrikan maiden konflikteista ja luonnonvaroista. Näiden yhteyttä voitiin siten tarkastella.
Tietokantojen yhdistelyssä harmaita hiuksia voi aiheuttaa erilaiset tavat tilastoita tietokantoja. Esimerkiksi maiden nimet tai muut yhdistämiseen käytettävät sarakkeet voivat olla hieman eri tavalla kirjoitettuja, joten käytimme tunnilla nimien siistimiseen hieman aikaa.
Harjoittelimme myös tilallista analyysia, kun laskimme kohteiden lukumääriä alueiden sisällä. Huomattiin, että pisteiden ja polygonien laskemiseen tarvittiin hieman eri työkaluja. Hieman ongelmallista oli myös öljykenttien, jotka olivat polygonimuodossa, leikkaavuus maiden rajojen kanssa.
Timanttikaivosten alueilla on usein konflikteja, mutta konflikteja esiintyy paljon myös alueilla joissa ei ole timantteja. Afrikan poliittinen tilanne ja historia on väkivaltainen, ja konfliktien syyt ovat monimuotoiset. Pohjois-Afrikka on suhteellisen rauhallista aluetta verrattuna moniin muihin Afrikan alueisiin, vaikka öljyä on siellä riittämiin.
Tietokantaan on lisäksi tallennettu tieto esimerkiksi konfliktin aloitusvuodesta, internetin käyttäjistä sekä timanttikaivosten tuottavuusluokittelusta. Näitä ainestoja voisi hyödyntää monella eri tapaa. Helppo ja yksinkertainen tapa on visualisonti, ja tuotetun visualisoinnin liittäminen esimerkiksi johonkin uutiseen.
Syvemmin analysoimalla voisi katsoa onko esimerkiksi internetin käyttäjillä ja konfliktien määrällä sekä niiden alkamisvuodella jotain yhteyttä. Voi olla, että maat joissa on ollut useita konflikteja viime vuosikymmenillä on vähemmän internetin käyttäjiä. Myös öljyvarannoilla ja internetin käyttäjillä voisi tehdä samankaltaisen vertailun.
Viime vuosina internetillä on ollut Afrikan kehityksessä merkittävä rooli. Esimerkiksi vuoden 2011 Egyptin vallankumouksessa Asmaa Mahfouzin Youtube-videot keräsivät paljon huomiota, ja mielenosoituksia organisoitiin Facebookin kautta. Egyptin vallankumous on loistava esimerkki siitä, mikä voima internetillä voi olla vastaavanlaisissa tilanteissa.
Itsenäiseksi tehtäväksi jäi tehdä kartta Suomen valuma-alueista. Karttaan yhdistettiin tietokantoja järvistä ja tulvaindekseistä. Kartan muodostamiseen tarvittiin tunnilla opittuja keinoja tietokantojen yhdistämiseksi. Lisäksi tarvittiin hieman matematiikkaa. Tehtävänannossa kehotettiin käyttämään pylväsdiagrammeja, mutta itse huomasin erikokoisesten pallojen olevan hiukan selkeämpiä. Pylväiden ongelmana oli se, että ne menivät paljon päällekkäin, tehden kartan lukemisesta hankalampaa.
Yllätyksekseni tein tehtävän todella nopeasti. Olin varautunut samanlaiseen sähellykseen kuin viime kerroilla, mutta ylitinkin kaikki odotukset. Kartasta tuli informatiivinen, vaikkei punainen ja vihreä ole värisokeille välttämättä paras mahdollinen väriyhdistelmä. Jos tekisin kartan uudelleen käyttäisin varmasti eri värejä. On helppo unohtaa värisokeuden kaltaisia rajoitteita, joten kartan laatimisessa täytyy olla tarkkana!
Syntyneestä kartasta voi tulkita monia asioita. Ensinnäkin tulvaindeksi on korkeimillaan Pohjanmaan alueella. Tämä alue Suomesta on tasaista ja merestä vastikään noussutta. Jokia on tällä alueella paljon. Yleinen syy tulville Pohjanmaalla on jäälautat, jotka voivat kiepahtaa ympäri ja tukkia joen. Myös Etelä- ja Lounais-Suomessa on paljon tulvia samoista syistä. Meren rannalla myös sateisuus on voimakkainta, joka pahentaa tulvia.
Järvisyys on suurinta Keski-Suomessa, missä myös tulvaindeksi on pienimmillään. Samoin Lapissa valuma-alueilla missä tulviminen on vähäisintä on eniten järviä. Ympäristöhallinnon nettisivujen mukaan järvialtailla on vettä tasaava vaikutus, ja täten myös vesitasojen vaihtelu on pienempää. Tulva-indeksi kuitenkin riippuu monesta asiasta.
Kolmas kurssikerta oli tähän asti hyödyllisin ja mielenkiintoisin kurssikerta. Aineistot olivat monipuolisia, ja oli hauska pohtia niiden pohjalta johtopäätöksiä ja selityksiä eri ilmiöihin. GIS:sin tekniset puolet onnistuvat kyllä kunhan tehtävät on pohjustettu hyvin ja ohjeet ovat selkeät.
Lähteet:
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Tulviin_varautuminen/Olenko_tulvariskialueella/Tulvien_esiintyminen?f=Lapin_ELYkeskus
http://www.thecanadiancharger.com/page.php?id=5&a=774