Month: February 2022

Kolmannen viikon luento eteni mukavan hitaasti ja pysyin hyvin kyydissä koko luennon ajan ja luennon jälkeen oli kaikkivoipainen olo siitäkin huolimatta että QGis kaatui kahdesti itsenäisen tehtävän aikana ja hävitti tallentamattoman työni taivaan tuuliin. Itse luennolla tehty Afrikka-projektikin tuotti pettymyksen, kun lähdin availemaan sitä kotikoneellani. En onnistunut saamaan projektia auki vaikka olin purkanut kaikki työhön tarvittavat tiedostot myös omalle koneelleni enkä kerta kaikkiaan ymmärrä missä meni pieleen. Yritin myös aloittaa tehtävää kokonaan alusta mutta lauantai-moodiin rentoutuneet aivoni eivät vain jaksaneet raksuttaa riittävällä nopeudella ja QGisin jatkuvat herjat alkoivat syödä motivaatiota.

Siksipä päätin skipata Afrikan ja paneutua itsenäisen tehtävän kimppuun. Suomen jokien tulvaindeksin laskeminen onnistui onneksi helposti jakamalla keskiylivirtaaman keskialivirtaamalla. Haastavaksi osuudeksi osoittautui järvisyydestä kertovan histogrammin lisääminen. En alkuun saanut palkkeja näkyviin kartalle ja säädin niitä aivan loputtoman kauan. Lopulta ihan tuurisäädöillä kaikkia mahdollisia kenttiä kliksuttelemalla sain palkit näkyviin. Sen jälkeen koko toiminto alkoikin tuntua loogisemmalta ja sain palkkeja muokattua selkeämmiksi.

 

 

 

Kuva 1.

Kartan (kuva 1) perusteella näyttäisi siltä että tulva indeksi on korkein niillä alueilla joilla järvisyys on pienempää. Vähäjärvisillä alueilla sadevedet kerääntyvät nopeasti jokiin ja näin aiheutuu herkemmin tulvia. Järvisillä alueilla järvet tasaavat tulvia. Miia Mattila oli tehnyt saman havainnon blogissaan (Geoinformatiikan menetelmiä harjoittelemassa) ja avannut ilmiötä vielä hiukan tarkemmin.

 

 

Lähteet:

Mattila. M, (2022) Myöhäiset muistelmat kolmannesta kurssikerrasta

https://blogs.helsinki.fi/mcmiia/category/diagrammit/ (vierailtu 8.4.2022)

Toisella kurssikerralla käytiin läpi muun muassa valintatyökaluja ja erilaisten projektioiden vaikutusta karttojen mittasuhteisiin.

Suomen karttaan Suomineidon päälaelle piirretyn kolmion pinta-ala vertailussa konkretisoitui se, miten paljon projektio vaikuttaa alueiden mittoihin. Esimerkiksi Mercatorin koko maapallon kattava projektio antoi kolmiolle lähes kymmenkertaiset mitat verrattuna Transverse Mercatorin Suomen kaistaan (ETRS89 / TM35FIN). (Taulukko 1). Minut yllätti se, että ellipsoidiset mitat eivät muuttuneet projektorien vaihtuessa. Wikipedian (Wikipedia, Mercatorin projektio) mukaan on niin että ellipsoidiset mitat lasketaan integroidulla differentiaaliyhtälöllä tasolla saaduista (cartesian) mitoista. Olisin halunnut vielä ymmärtää yhtälön ja hukkasin sen pohdiskeluun kohtuuttoman paljon aikaa mutta totesin että lukion matematiikan tunneista on aivan liikaa aikaa ja asiaan perehtyminen veisi tuntitolkulla aikaa. Eikä minulla toisaalta edes ole tietoa siitä riittäisikö lukion matikat tuohon.

 

 

 

Seuraavaksi vertailin Suomen leveyden muutoksia samoilla projektioilla. Lähdin liikkeelle Maalahden läntisimmästä saaresta ja jatkoin siitä Ilomantsin itäisimpään nurkkaan. Myös tässä mittauksessa ellipsoidinen, korjattu mitta oli kaikissa projektioissa sama, mutta tasolla tehdyt korjaamattomat mitat vaihtelivat huomattavasti. (Taulukko 1).

Vertasin vielä ETRS / TM35FIN – projektiolla saatuja lukuja muilla saatuihin lukuihin ja kuvasin niitä prosentuaalisella vertailuluvulla sekä lukujen erotuksella. (Taulukko 1).

 

Aloitin eri projektioiden pinta-alavertailut koronaisilla aivoillani ja sain kaiken niin totaaliseen solmuun että olisi varmaan ollut parasta pyyhkiä kaikki tehty ja aloittaa kaikki alusta. Nyt koronan jo hellittäessä katson arvoja taulukossa ja aivot meinaa sulaa. Mm. Mercatorin projektorille merkkaamani arvot näyttävät hyvin vääriltä. Näinpä jätän siihen tekemäni vertailut pois täältä blogista ja esittelen ainoastaan sen jossa se ei ollut osallisena. Alla (kuva 1) kuvaan oikeapituisen Gallin projektiota (World Gall Stereographic) Lambertin projektiolla tuotettuun karttaan. Suurin pinta-alan vääristymä löytyy Utsjoelta; 63,38 %.

Suuren ihailun vallassa lueskelin muiden kurssilaisten blogeja. Esimerkiksi Topias Vanhatalo (TKV MAA202 blogi) oli onnistunut esittämään eri projektioiden vääristymiä selkeästi ja kauniisti. Tämä kurssikerta olkoon nyt tällä käsitelty, jospa seuraavan saisi käsiteltyä täydellä aivokapasiteetilla, vähän vähemmän flunssaisin tunnelmin ja kauniimmin lopputuloksin.

 

Lähteet:

Vanhatalo. T, (2022) MAA-202 harjoitukset kurssikerta 2

https://blogs.helsinki.fi/topiasva/2022/01/ (vierailtu 6.4.2022)