Viikko 3

Kolmannen viikon luento eteni mukavan hitaasti ja pysyin hyvin kyydissä koko luennon ajan ja luennon jälkeen oli kaikkivoipainen olo siitäkin huolimatta että QGis kaatui kahdesti itsenäisen tehtävän aikana ja hävitti tallentamattoman työni taivaan tuuliin. Itse luennolla tehty Afrikka-projektikin tuotti pettymyksen, kun lähdin availemaan sitä kotikoneellani. En onnistunut saamaan projektia auki vaikka olin purkanut kaikki työhön tarvittavat tiedostot myös omalle koneelleni enkä kerta kaikkiaan ymmärrä missä meni pieleen. Yritin myös aloittaa tehtävää kokonaan alusta mutta lauantai-moodiin rentoutuneet aivoni eivät vain jaksaneet raksuttaa riittävällä nopeudella ja QGisin jatkuvat herjat alkoivat syödä motivaatiota.

Siksipä päätin skipata Afrikan ja paneutua itsenäisen tehtävän kimppuun. Suomen jokien tulvaindeksin laskeminen onnistui onneksi helposti jakamalla keskiylivirtaaman keskialivirtaamalla. Haastavaksi osuudeksi osoittautui järvisyydestä kertovan histogrammin lisääminen. En alkuun saanut palkkeja näkyviin kartalle ja säädin niitä aivan loputtoman kauan. Lopulta ihan tuurisäädöillä kaikkia mahdollisia kenttiä kliksuttelemalla sain palkit näkyviin. Sen jälkeen koko toiminto alkoikin tuntua loogisemmalta ja sain palkkeja muokattua selkeämmiksi.

 

 

 

Kuva 1.

Kartan (kuva 1) perusteella näyttäisi siltä että tulva indeksi on korkein niillä alueilla joilla järvisyys on pienempää. Vähäjärvisillä alueilla sadevedet kerääntyvät nopeasti jokiin ja näin aiheutuu herkemmin tulvia. Järvisillä alueilla järvet tasaavat tulvia. Miia Mattila oli tehnyt saman havainnon blogissaan (Geoinformatiikan menetelmiä harjoittelemassa) ja avannut ilmiötä vielä hiukan tarkemmin.

 

 

Lähteet:

Mattila. M, (2022) Myöhäiset muistelmat kolmannesta kurssikerrasta

https://blogs.helsinki.fi/mcmiia/category/diagrammit/ (vierailtu 8.4.2022)