Viikko 7

Seitsemännellä kurssikerralla korona veti sängynpohjalle ja esti osallistumasta paikan päällä. Huonon vointini vuoksi kyselin Artulta armoa deadlineen ja sainkin reilusti armon aikaa viimeiseen blogitekstiin. Luonnollisesti lykkäsin tehtävää aivan viime hetkeen ja Artun varoitus QGIS – rutiinin katoamisesta kävi toteen. Katselin tehtävänantoa pitkän aikaa enkä todella tiennyt, kuinka lähteä liikkeelle.

Selailin muiden blogitekstejä inspiraatiota hakeakseni ja löysinkin esimerkiksi Ali Ylikosken 7. kurssikerran tekstin (Alin geoinformatiikkablogi), joka oli todella taidokas ja perusteellinen ja aiheutti suorastaan paineita. Kuitenkin huiskiessani sinne tänne internetin syövereissä ja saamatta mistään kiinni, tyydyin tekemään mahdollisimman yksinkertaisen esityksen mahdollisimman helposti saatavilla olevalla datalla.

Hain maailmankartan Natural Earth -sivustolta ja lähdin etsimään siihen yhdistettävää dataa. Lopulta päädyin hakemaan sitä The World Bankin sivuilta. Latasin suuria määriä Excel-tiedostoja koneelleni ja päädyin lopulta esittämään kartalla meren pinnan nousulle riskialttiita alueita ja sitä, miten suurta määrää väestöstä nousu uhkaa. Otin tarkastelun alle pahimman, 5 metrin meren pinnan nousun skenaarion. Hioin dataa Excelissä pitkään manuaalisesti saadakseni sen siihen muotoon, että uskalsin siirtää sen QGISin. Erityisesti huoletti se, että kaikista maista ei dataa löytynyt enkä oikein tiennyt miten ne maat käyttäytyisivät dataa liitettäessä. Sehän selvisi, kun sain tietokantaliitoksen tehtyä. Ilmeisesti maat joista dataa ei ollut, laskettiin automaattisesti korkeimpaan luokkaan. Vasta tässä kohdin lähdin tutkimaan alkuperäistä dataa tarkemmin ja huomasin, että tietokannassa oli mukana ainoastaan rannikolla sijaitsevat kehitysmaat. Väritin maat, joista dataa ei ollut neutraalilla keltaisella. (Kuva1).

Kuva1

 

 

Jostain syystä jouduin taistelemaan kartan legendan kanssa aivan älyttömän kauan. Säädön jälkeen päädyin sitten kuvan 2 ratkaisuun. Odotetusti kaakkois-Aasia pistää kartalla silmään. Erityisesti Vietnam ja Bangladesh ovat suuressa vaarassa merenpinnan nousemisen myötä.

Kuva 2. Veden vaikutuksen alle jäävä maa-ala rannikoilla sijaitsevissa kehitysmaissa 5 metrin merenpinnan nousun skenaariossa.

 

 

 

 

 

 

Sain näihin yksinkertaisiin karttoihin uppoamaan niin kauan aikaa että aika yksinkertaisesti loppui kesken ja lähtö Lammin kenttäkurssille koitti. Ajatuksenani oli vielä esittää samalla kartalla ympyrädiagrammina niiden ihmisten määrä johon meren pinnan nousu vaikuttaa. Data oli jo valmiina yhdistettynä samaan attribuuttitauluun mutta en saanut diagrammeja näyttämään niin selkeiltä että niillä olisi ollut mitään lisäarvoa. Siksipä riskilläkin jätän tämän tähän ja lähden selvittämään mystisen kenttäkurssin antia.

 

 

Lähteet:

Ylikoski. A, (2022) Kurssikerta 7: Omavalintainen analyysi koronaepidemian vaikutuksesta metroasemien käyttäjämääriin

Kurssikerta 7: Omavalintainen analyysi koronaepidemian vaikutuksesta metroasemien käyttäjämääriin

Natural Earth, 1:50m Cultural Vectors

naturalearthdata.com (vierailtu 6.5.2022)

 

The World Bank, Open data

https://data.worldbank.org/ (vierailtu 6.5.2022)

 

 

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *