Neljännen kurssikerran ruutu- ja rasterikartat sekä pisteaineistot tuntuivat helposti lähestyttäviltä ja nopeasti omaksuttavilta.

Tilastoaineiston esittämistä varten luotiin ruudukko, jonka avulla tiedon visualisointi on helpompaa. Ruututeemakartta ulkomaan kansalaisten absoluuttisesta määrästä (kuva 1) näytti noudattelevan pääkaupunkiseudun asukaslukuja ylipäätään, eikä absoluuttinen määrä siksi onnistu kuvaamaan varsinaisesti ilmiötä. Suhteellinen määrä (kuva 2) taas kuvannee paremmin tilannetta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kartan tulkinta kuitenkin etenkin näin jpg – muotoisesta kuvasta on melkoisen haasteellista kun kartassa ei ole muita kiinnekohtia kuin pääkaupunkiseudun ulkorajat ja Kauniainen, ja nekin hieman sekavasti kun ruutuaineiston ruudut sotkevat niitä. On siis haastavaa pohtia esimerkiksi syitä yksittäisen ruudun lukemaan kun sen sijaintia joutuu ensin määrittelemään toisen, rinnakkaisen kartan avulla. Toki karttaa olisi voinut vielä hioa sen tulkintaa helpottaakseen. Kävin tutkailemassa muiden kurssilaisten blogeja ja vertailemassa heidän aikaansaannoksiaan omiin karttoihini. Esimerkiksi Meri Lehto (Vielä yksi kysymys geoinformatiikasta) oli onnistunut mielestäni karttojen ulkoasussa huomattavasti paremmin. Karttoja selkeytti näkyvät kuntarajat ja ruudukon läpinäkyvyys.

 

Lähteet:

Lehto. M, (2022) Ruotsinkielisiä ruututeemakartalla

blogs.helsinki.fi/lehtomer/2022/02/19/ruotsinkielisia-ruututeemakartalla/ (vierailtu 2.5.2022)