Öljylähteet, timanttikaivokset ja taistelukentät.
Konfliktin tapahtumavuodesta voi päätellä millaisilla aseilla konfliktissa on taisteltu ja mahdollisesti myös millaiset osapuolet siinä on ollut. Mikäli Afrikassa tapahtunut konflikti on sattunut 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla, on todennäköistä, että siinä on ollut osallisena ainakin yksi siirtomaavalta, kuten Britannia tai Ranska. Mikäli konflikti ajoittuu toisen maailmansodan ajalle on todennäköistä, että kyseessä on kyseiseen sotaan liittyvä konflikti. Jos taas konflikti ajoittuu toisen maailmansodan jälkeiselle ajalle, on kyseessä todennäköisesti sisällissota, itsenäisyyssota tai kahden Afrikkalaisen valtion välinen sota.
Konfliktin laajuudesta voi päätellä jotakin kuolleiden, haavoittuneiden ja pakolaisten määrästä verrattaessa sitä alueen populaatioon. Mikäli alue on hyvin suuri, on kyseessä luultavasti suuri konflikti.
Timanttikaivosten löytämisvuodesta voi päätellä, onko löytö tapahtunut siirtomaa-aikana vai sen jälkeen. Verrattaessa löytöaikaa alueen mahdollisten konfliktien syttymisaikaan, voidaan päätellä onko löytö ollut laukaiseva tekijä konfliktissa. Sama pätee öljykenttien löytämisvuoteen. Timanttikaivosten ja öljykenttien toiminnan aloittamisvuotta verrattaessa niiden löytämisvuoteen voidaan päättelemättä nähdä kuinka pitkä aika niiden välillä on. Tämän ajan pituudesta voidaan päätellä onko toiminnan aloittamisella ollut esteitä. Esteitä voivat olla esimerkiksi kiistat alueen tai varantojen hallinnasta tai varantojen vaikea hyödynnettävyys. Lisäksi on mahdollista, että varantoja ei ole ollut järkevää käyttää heti kyseisten luonnonvarojen sen hetkisen alhaisen markkinahinnan vuoksi.
Timanttikaivosten ja öljykenttien tuottavuusluokittelusta voidaan päätellä kuinka rikkaita ne ovat tai kuinka kehittyneitä menetelmiä niissä käytetään. Köyhissä maissa menetelmät voivat olla alkeellisia ja tuottavuusluokittelu jää huonoksi vaikka varannot olisivatkin rikkaat.
Internetkäyttäjien lukumäärästä eri vuosina ei vielä pysty päättelemään paljoa, mutta sen suhteesta populaatioon jo pystyy. Internetkäyttäjien suhteellinen lukumäärä kertoo paljon maan kehitystasosta, sillä kattavan internetverkon ja sähköverkon rakentaminen vaatii toimivan infrastruktuurin ja joko paljon verorahoja tai suuria investoijia. Lisäksi internetin käyttäminen maksaa yksityishenkilölle suhteellisen paljon, kun lasketaan mukaan sopivan laitteen hankinta, internetlasku ja sähkölasku. Nykyään internetkäyttäjien lukumäärä kasvaa kuitenkin nopeasti langattomien verkkojen kehittymisen ja niiden hyödyntämiseen kykenevien laitteiden hinnan laskun vuoksi. Verrattaessa eri vuosien dataa keskenään voidaan nähdä kehityksen suunta ja sen nopeus. Mikäli verrattaisiin eri vuosien internetkäyttäjien absoluuttista lukumäärää keskenään, ei välttämättä voitaisi päätellä kehityksen suuntaa sillä, monien Afrikan maiden väkiluvun kasvu on hyvin nopeaa ja pelkästään sitä kautta uusia käyttäjiä tulee enemmän.
Tulvaindeksikartta
Kartasta voidaan nähdä Suomen läpi kulkevien jokien valuma-alueet, niiden tulvaindeksi värikoodein sekä valuma-alueiden järvisyys pylväsdiagrammeina. Tietämättä paljoa tulvaindeksin määrittämisestä voin karttaa tutkimalla päätellä, että tulvia esiintyy rannikkoseuduilla enemmän ja nämä valuma-alueet ovat suhteellisen pieniä. Ruut Uusitaloa lainaten Pohjanmaata koskien: “Normaalia on, että joka kevät joet tulvivat yli uomiensa katkaisten isoja teitä sekä vaurioittaen asumuksia sekä viljelymaita. Alueella on myöskin niukasti järviä, jotka toimisivat vesivarastoina tulvien ehkäisemiseksi.“(1) Verrattaessa valuma-alueiden tulvaindeksiä ja järvisyyttä keskenään on huomattavissa käänteinen korrelaatio; alueet, joilla on korkea järvisyysprosentti, tulvaindeksi on alhainen. Tämä johtunee siitä, että alueille joilla on paljon järviä, ei synny suuria jokia jotka tulvisivat. Järviä yhdistävät mahdollisesti useat pienemmät joet ja purot.
Lähteet:
1. Ruutin Geoinformatiikka-blogi, Ruut Uusitalo https://blogs.helsinki.fi/ruutuusi/2015/01/27/afrikan-rikkaudet-ja-suomen-tulvariski-koropleettikartat-visuaalisena-tyovalineena/